Etätyö mukaan kuntavaalikeskusteluihin

Tilastojen kautta tarkasteltuna etätyöpotentiaali on valtava, jos kaikki pendelöivät asiantuntijatyötä tekevät päättäisivät tehdä työnsä etänä. Etätyöntekemiseen vaikuttavat myös työmatkan pituus, työuran pituus, koulutustaso, toimiala, työnantajan ja esimiesten suhtautuminen, etätyön vaikutus tuottavuuteen ja tärkeimpänä oma motivaatio ja työn tekemisen rutiinit.

Monipaikkaisuus (ja etätyö) mukaan kuntavaalikeskusteluihin

Ovatko kunnat valmiita ja huomaavatko ne mitä muutos saa aikaan? Tähän kysymykseen syvennyttiin Maaseudun etätyöpisteiden kokoontumisajoissa huhtikuun alussa. Kuntavaaliehdokkaat Kajaanista (Vuolijoelta), Rautjärveltä, Pihtiputaalta ja Vimpelistä keskustelivat, mitkä ovat heidän näkemyksensä etätyön ja etätyötilojen merkityksestä maaseudulle.

Kaikille keskustelijoille etätyön tekeminen oli tullut henkilökohtaisesti tutuksi viimeistään viime vuoden aikana. Osalla oli kokemusta pidemmältä ajalta etätyöistä ja myös kokemusta etätyötilan käyttäjinä. Kaikki näkivät etätyön tärkeäksi kunnan elinvoiman kannalta.

Elinvoimaisessa taajamassa on etätyöpiste ja ruokakauppa.

Kuntavaaliehdokkaat pitivät tärkeinä etätyöpisteiden sosiaalisia vaikutuksia: ajansäästö työmatkoissa, työn ja perheen helpompi yhteensovittaminen ja etätyöntekijöiden välisen yhteistyön syntyminen. Etätyötila on monikäyttötila, jossa on tilaa myös yrittäjille ja yhdistyksille tapaamisiin ja neuvotteluihin.

Tila on etäopiskelun tukipiste.

Monella maaseutupaikkakunnalla ei ole ammatillisia opintoja tarjoavaa oppilaitosta. Etätyöpiste voi palvella etäopiskelujen tukikohtana tarjoten vertaistukea ja opintoneuvoja. Etäopiskelupiste voi olla myös osa oppilaitosta, kuten Äänekoskella ÄänneHub. Toimivat mallit löytyvät varmasti jokaiselle paikkakunnalle kokeilemalla.

Omaan kuntaan lisää ostovoimaa.

Etätyöllä on aluetaloudellisia vaikutuksia. Lounaat ja päivittäistavaraostokset keskittyvät luonnollisemmin omalle paikkakunnalle, ja matkailukohteissa ja vapaa-ajan asunnoilla viipymät pidentyvät. Saman työnantajan työntekijöiden sattuessa samalle paikkakunnalle, emoyhtiö saattaa perustaa sinne virallisen sivutoimipisteen. Etätyötila on asukasmarkkinoinnin väline ja osa kunnan elinvoimaa.

Ennen rakennettiin yritystiloja, nyt laitetaan etätyöpiste.

Kuntavaaliehdokkaat toivoivat, että kaikki kunnallisvaaliehdokkaat saisivat enemmän tietoa ja virikkeitä keskustelun aloittamiseksi etätyön merkityksestä kunnissa ja kunnan roolista niissä. Tarvitaan kokeiluja erilaisista toteutusmalleista, markkinavetoisista, yhdistysten ja kuntien ylläpitämistä etätyöpisteistä. Etätyötilapalvelun ei tarvitse olla maksuton palvelu, hintaa voidaan periä palvelutason mukaan. Maksuttomuudesta voidaan sopia käyttäjäkohtaisesti, kuten opiskelijoille.

Tavoitteet paperille

Monet kunnat, seutukunnat ja maakunnat ovat huomioineet toimintaympäristön muutoksen, vaikka välttämättä itse etätyötä ja monipaikkaisuutta ei ole nimeltä mainittu. Useat perustetut uudet etätyöpisteet kertovat, että kehittämisstrategiat toimivat aikansa seuraajina. Etätyö kietoutuu mukaan mm. digitalisaatioon, ilmastotavoitteisiin, työnmurrokseen ja johtamistapojen muutokseen.

Keski-Suomen liiton linjaus alueen elinvoiman ja osaamisen kehittämiseksi etätyöpisteiden kautta näkyy hankkeina ja perustettuina etätyökeskuksina, joissa on mietitty tilan monikäyttöisyyttä. Rautjärvellä etätyö on osa uutta kuntastrategiaa ja elinkeino-ohjelmassa tarkennetaan aihetta vielä enemmän. Kauhavan kaupunki valmistelee monipaikkaisuuden toimenpideohjelmaa, jossa huomioidaan monipaikkaisuuden vaikutukset niin opiskeluun kuin asukasmarkkinointiin. Kaustisen seutukunnalla etätyö on osa digitaalisuusstrategiaa. Kuhmossa ja Kainuussa tehdään selvitystyötä monipaikkaisesta ja paikkariippumattomasta työntekemisestä.

Kuntavaaliehdokas, tutustu oman paikkakuntasi tilastotietoihin ja keskustelkaa kunnassanne mikä olisi luonteva taho etätyötilan ylläpitäjäksi ja panostakaa myös yhteisöllisyyden syntymiseen tässä tilassa. Kirjatkaa tavoitteenne ylös ja olkaa tekemässä muutosta, älkää olko muutoksen vietävänä.

Kirjoitus on viimeinen osa etätyöhön liittyvästä kolmen blogikirjoituksen sarjasta. 

Kuva: Miia Hiironen