Habitability - paikallisyhteisöjen oma työkalu elinvoiman ja kestävyyden analyysiin

Saaristoyhteisöjen elinvoimaa ja kestävyyttä arvioivaa habitability-mittaristoa on kehitetty alkujaan Kökarissa Ahvenanmaalla pyrkimyksenä vahvistaa yhteisön asuttavuutta ympäri vuoden. Taustalla on vaikuttanut työkalun kehittäjän Christian Pleijelin mukaan havainto siitä, ettei mitkään olemassa olevista mittareista soveltuneet sellaisenaan saaristokontekstiin ja saariyhteisöjen asuttavuuden turvaamiseksi oli tärkeää lähteä huolehtimaan siitä, etteivät nuoret muuta pois ja että saadaan uusia asukkaita. Lähtökohtana on ajatus, ”jotta yhteisömme olisi kestävä, tulee sen olla asuttava.”

Tiedonkeruuta ja analyysia kansalaistutkimuksena

Käytännössä Habitability on menetelmä, joka perustuu saariyhteisön asukkaiden itsensä toteuttamaan tiedonkeruuseen ja analyysiin eli kansalaistutkimukseen. Kansalaistutkimuksen etuna voidaan pitää sitä, että yhteisön asukkaiden hyvän paikallistuntemuksen kautta saadaan esiin myös piilossa olevaa tietoa. Lisäksi menetelmä luo yhteisöllisyyttä ja motivoi asukkaita oman kotiseutunsa kehittämiseen, kertoo Mia Henriksson Åbo Akademin Saaristoinstituutista.

Habitability työkalun seitsemän eri osa-aluetta ovat itsenäisiä kokonaisuuksia; paikan identiteetti, ekostysteemit, makea vesi, energia, paikallistalous, julkiset palvelut ja hyvinvoivat ihmiset. Koska saaret ovat erilaisia, voidaan osa-alueilta tai niiden sisällä olevista indikaattoreista valita saaren olosuhteisiin sopivimmat.

Habitability-työkalussa on seitsemän osa-aluetta, jotka koostuvat yhteensä 45 indikaattorista. Lopputuloksena asuttavuusympyrä, jossa näkyvät saariyhteisön heikkoudet, vahvuudet ja mahdolliset kehitystarpeet.

Analyysin laatimiseen on hyvä olla koordinaattori, joka huolehtii siitä, että analyysi etenee ja tulokset saadaan koottua. Työtä voidaan myös jakaa perustamalla kunkin osa-alueen arviointiin oma työryhmänsä. Tärkeää on saada mukaan eri sidosryhmiä. Onnistumisen edellytys on myös rahoitus ja Leader-ryhmät ovatkin rahoittaneet analyysien tekemistä.

Analyysin pohjalta on helppo tunnistaa paikallisia kehittämiskohteita. Menetelmää käytetäänkin muun muassa hankerahoituksen hakemiseen ja strategioiden valmisteluun.

Kemiönsaarella Habitability uuden pitäjäsuunnitelman pohjana

Kemiönsaarella Västanfjärdin kyläyhdistys on jo toteuttanut asuttavuusanalyysin tavoitteenaan toteuttaa uusi pitäjäsuunnitelma, kertovat Mats Nurmio ja Ann-Sofi Österberg-Aikio. Asuttavuusanalyysin pohjalta on kartoitettu, “millaista alueella on asua juuri nyt” ja “miten alueesta voitaisiin tehdä vieläkin houkuttelevampi”. Tiedonkeruu ja analyysi on toteutettu yhdessä kyläläisten ja sidosryhmien kanssa. Avoin asukaskysely koettiin arvokkaaksi tiedonkeruutavaksi. Myös itse prosessia pidettiin yhtä tärkeänä kuin lopputulosta. Prosessin aikana esiinnousseet ideat kirjattiin ylös jatkotyön tueksi. Asukaskyselyn ohella tiedonkeruussa voidaan hyödyntää myös ostopalveluja ja opinnäytetöitä. Tällöin keskustelut tulee käynnistää jo hyvässä ajoin, jotta saadaan varattua riittävästi aikaa prosessin läpiviemiseen.

Työkalun soveltuvuus Manner-Suomen maaseutualueille saa kannatusta

Webinaarin kommenttipuheenvuoroissa kuultiin ministeriöiden sekä kylä- ja Leader-toimijoiden näkemyksiä työkalun soveltuvuudesta saaristoalueita laajemmin myös Manner-Suomen maaseutualueille.

Neuvotteleva virkamies Mikko Härkönen työ- ja elinkeinoministeriöstä katsoi, että olisi hienoa, jos metodia voisi hyödyntää myös laajemmin maaseutuyhteisöissä. Alueen tilaa ja kehittämismahdollisuuksia analysoivan työkalun pohjalta voidaan luontevasti löytää kehittämiskohteet ja lähteä vaikuttamaan näihin. Puheenvuorossaan Härkönen korosti, että “tärkeintä on se, mitä tehdään analyysin jälkeen”.

Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto kertoi, että Vuoden kylän valinnassa käytetään jo osin samoja mittareita, ja näin Vuoden kylät voisivat olla luonteva kohderyhmä kehitettäessä metodia Manner-Suomen maaseutuyhteisöihin. Aleksi piti osallistavaa kansalaistutkimusta sekä kiehtovana että haastavana lähestymistapana. Metodia käytettäessä on tärkeää varmistaa, etteivät toimijat jää omaan kuplaansa vaan tieto saadaan eteenpäin ja esille myös mediaan ja päättäjille.

Erityisasiantuntija Laura Jänis maa- ja metsätalousministeriöstä piti Habitabilitya innostavana työkaluna, jonka levittämiseksi maaseutualueille Leader-ryhmät sopisivat luontevasti kumppaniksi ja rahoittajiksi. Habitability-analyysia onkin jo tehty ainakin kolmen Leader-ryhmän alueella. Huomionarvoista myös on, että Habitability- ja Leader-toimintatavoissa on paljon samoja periaatteita: paikallis- ja kansalaislähtöisyys, kylien kehittäminen ja verkostomainen toimintapa. Laura katsoi, että työkalua voisi hyödyntää myös Leader-ryhmien omien strategioiden työstämisessä.

Kyläasiamies Mervi Lintunen Järvi-Suomen Kylistä kertoi, että Etelä-Savon alueella on jätetty Leader-hakemus työkalun kehittämiseksi Savonlinnan ja Enonkosken kyliin. Työkalun vahvuutena Mervi pitää sen asukaslähtöisyyttä. “Asukkailta nousee valtavasti hienoja ideoita, tarvitaan kanava yhteiselle keskustelulle ja yhteistyötä asioiden edistämiseksi”.

Webinaarin päätössanat lausui maaseutupolitiikan pääsihteeri Antonia Husberg korostaen, että yksi maaseutupolitiikan tehtävistä on paikkaperustaista kehittämistä tukevien työkalujen kehittäminen, jollaisena Habitability-työkalu voidaan nähdä. Työkalussa on yhtymäkohtia myös maaseutuvaikutusten arviointiin, joka on niin ikään osallistava menetelmä. Puheenvuorossaan Antonia pohti, että asuttavuusanalyysi voisi toimia työkaluna myös maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Olisi hienoa, jos Habitability saataisiin laajasti käyttöön kylien ja kuntien kehittämiseen ja menetelmän kautta saataisiin avointa dataa kansallisen päätöksenteon tueksi. “Työkalulla on hyvät edellytykset tuottaa lisäarvoa maaseutu- ja saaristoalueiden kehittämiseen”.

Linkki webinaaritallenteeseen ja materiaaleihin: Webinaari: Habitability – työkalu elinvoimaisiin ja kestäviin maaseutuyhteisöihin? | Åbo Akademi (abo.fi)

Linkki Asuttavuuden käsikirjaan:

Asuttavuuden käsikirja | Åbo Akademi (abo.fi)

Kirjoittajat