Julkisilla ruokahankinnoilla mahdollisuus edistää laajasti alueiden taloutta ja työllisyyttä

Sillä on merkitystä, mistä ruoka hankitaan

Julkisissa keittiöissä valmistetaan vuosittain suuri määrä ruoka-annoksia. Samalla niihin käytetään suuria summia rahaa. Jos kaikki elintarvikehankinnat kohdistettaisiin ulkomaisiin tuotteisiin ja raaka-aineisiin, ei Suomeen jäisi tuosta hankinnasta kuin pieni osa kaupan ja kuljetusten marginaalien kautta. Mutta jos hankinnat kohdistetaan esimerkiksi omaan maakuntaan tai kokonaan kotimaisiin tuotteisiin ja raaka-aineisiin, jäävät rahat suurelta osin Suomeen ja näin saadaan niin sanotusti hyvä kiertämään.

Esimerkiksi omaan maakuntaan kohdistuvilla hankinnoilla on suoran vaikutuksen lisäksi kerrannaisvaikutuksia eli välillisiä ja johdettuja vaikutuksia, kuten kuvio 1 tuo esiin. Omasta maakunnasta tehdyt elintarvikehankinnat kohdistuvat suoraan ennen kaikkea elintarvikejalostukseen, maatalouteen sekä kaupan alalle (suora vaikutus). Lisäksi arvoketjun kautta vaikutukset heijastuvat muille aloille kuten kuljetuksiin, rakentamiseen sekä laskentatoimeen (välillinen vaikutus). Lisäksi julkisten hankintojen aiheuttama työtulojen muutos heijastuu kulutukseen ja sitä kautta yhä laajemmalle joukolle toimialoja kuten eri palvelualoihin (johdettu vaikutus). Vaikutuksia vuotaa myös jonkun verran alueen ulkopuolelle: esimerkiksi lisääntyneet työtulot voidaan kuluttaa ulkomaanmatkaan.

Ruoan tarjoaja sekä myös vaikuttaja?

Julkiset ruokapalvelut tarjoavat kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja muihin vastaaviin ruoka-annoksia, mutta samalla niillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa muun muassa aluetalouksiin. Voisiko siis julkisten ruokapalveluiden toiseksi rooliksi nostaa ruoan tarjoajan lisäksi roolin vaikuttajana? Julkiset ruokapalvelut nimittäin näkyvät elämässämme monella tapaa. Sen lisäksi, että julkiset ruokapalvelut muun muassa ohjailevat etenkin lasten ravitsemusta ja ruokatottumuksia, vaikuttavat ne päätöksillään taloudellisesti ja sosiaalisesti eri alueisiin ja koko Suomeen. Lisäksi julkisilla ruokapalveluilla on mahdollisuus näyttää laajemminkin esimerkkiä kuluttajille, yrityksille ja yhteisöille tekemällä vastuullisia ja kestäviä valintoja.

Julkisilla ruokahankinnoilla erilainen vaikutus eri alueilla

Ruokahankinnoilla on kaikilla alueilla kerrannaisvaikutuksia, mutta niiden laajuus ja merkitys vaihtelevat. Esimerkiksi ruokahankintojen lisääminen yhdellä miljoonalla eurolla omasta maakunnasta (ja vähentäen tuontielintarvikkeiden vähentäminen saman verran) vaikuttaa kaikilla alueilla positiivisesti alueen talouteen ja työllisyyteen. Muun muassa alueiden erilaisista elinkeinorakenteista johtuen kerrannaisvaikutukset ja muille alueille kohdistuvat vuodot vaihtelevat. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tällainen muutos kasvattaisi alueen kokonaistuotantoa noin 1,8 miljoonan euron verran, mutta Lapissa vastaava luku olisi 1,4.

Lisäksi julkisten elintarvikehankintojen suhteellinen merkitys vaihtelee. Esimerkiksi suurissa kaupungeissa omalta alueelta hankitun ruoan pieni lisäys ei välttämättä näy niin selvästi kuin vastaavansuuruinen lisäys pienemmällä paikkakunnalla. Etenkin maaseutualueille julkisilla ruokahankinnoilla voi olla hyvinkin suuri merkitys.

Julkiset lähiruokahankinnat mahdollisiksi eri toimijoiden välisellä vuoropuhelulla

Edellä kuvattu kuulostaa hyvin yksinkertaiselta ja helpolta tavalta parantaa oman alueen ja koko Suomen taloutta ja työllisyyttä. Miksi siis julkiset elintarvikehankinnat eivät jo kohdistu laajemmin omaan maakuntaan ja kotimaisiin tuotteisiin? Asia ei aina ole ihan yksinkertainen. Ei riitä, että hankintarenkaiden ja -yksiköiden hankintavastaavat vain päättävät lisätä lähiruokahankintoja, koska esimerkiksi sopivaa tarjontaa omalta alueelta ei välttämättä löydy, etenkään jos hankintarenkaat ovat kasvaneet erittäin suuriksi. Silloin pienet toimijat eivät useinkaan pysty tarjoamaan tarpeeksi suuria määriä julkisten keittiöiden tarpeisiin. Kuitenkin muun muassa poliittisella ohjauksella ja suosituksilla voidaan edesauttaa lähiruoan käyttöä. Tarvitaan siis eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta lähiruokahankinnat mahdollistuvat.

Joka tapauksessa pienelläkin muutoksella julkisissa elintarvikehankinnoissa voi olla suuri merkitys aluetalouksiin.

Lisätietoa julkisten elintarvikehankintojen alueellisista eroista ja aluetaloudellisista vaikutuksista:

Kujala, S., Hakala, O., & Viitaharju, L. (2022). Understanding regional variation in the use of local food in public catering. British Food Journal, 124(10), 3323-3337.

Viitaharju, L., Kujala, S., Hakala, O., & Trogen, A. J. (2020). Lähiruoka puheissa ja teoissa - Julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Raportteja 201.

Artikkelin kuva: Leena Viitaharju, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti