Kasvu tarvitsee osaajia ja tekijöitä
Talouden kasvu on nyt poikkeuksellisen vahvaa ja työllisyysaste on lähes 72 %. Työttömyyden määrä on vastaavasti vähentynyt. Mikäli nykyinen kasvuvauhti jatkuu, työllisyysaste kolkuttelee ensi vuonna jo uusia lukemia. Mutta jatkuuko kasvu? Vai rajoittaako työvoiman saatavuus jo kasvua?
Vuonna 2019 saavutetaan työttömyyden määrän tasossa sama tilanne kuin oli vuonna 2008. Työtehtäviä tarjoavat paitsi teollisuuden alat niin myös palveluala. Aiempien työvoimapula-ammattien rinnalle ilmestyy uusia aloja, jotka kärsivät työvoimapulasta. Maaseudulla osaajia tarvitaan lisää muun muassa metallialalle, rakentamiseen, matkailu- ja ravitsemispalveluihin sekä toimisto- ja laitossiivoukseen. Työvoiman saatavuus on edellä mainituilla aloilla jo pidemmän aikaa ollut haasteena eli voidaan puhua rakenteellisesta rekrytointiongelmasta.
Talouden elpymisen myötä tulee avoimeksi uusia työtehtäviä kuten teollisuuden ja rakentamisen työnjohto sekä niissä avustavat työntehtävät kuten myös logistiikka-ala ja erilaiset palvelutehtävät. Edellä mainittujen ammattien huonon vetovoiman taustalla vaikuttaa monia asioita. Esimerkiksi oletetut työolot ja palkkaus.
Moni rekrytointiongelman kokeva yritys kiinnittääkin huomiota työnantajamielikuvaan. Esimerkiksi yrityksen saamilla palkinnoilla ja kilpailuosallistumisilla on positiivinen vaikutus työnantajamielikuvaan. Rekrytointiin panostaminen on tärkeää muun muassa tarkoin miettimällä oikeat rekrytointikanavat, näkyvyyden sanomalehdissä sekä sosiaalisessa mediassa. Edelleen sanomalehti ilmoittelua pidetään hyvin tärkeänä. Työnantajilla on myös hyvät kokemukset mol.fi -palvelusta.
Uusikaupunkilainen Vahterus Oy on melko hyvin onnistunut rekrytoinneissa, mutta joihinkin tehtäviin heilläkin on vaikea saada tekijöitä. Talousjohtaja Sinikka Kontu toteaakin yrityksen hyvän työnatajamaineen auttavan rekrytoinnissa. Yrityksessä on käytössä myös omalle henkilökunnalle kohtalaisen suuri rekrypalkkio. Kontu toteaa, että rekrytointi maksaa tavasta riippumatta. Keskustellessani Kontun kanssa nousee esiin myös se, että nykyhenkilöstön osaamisesta on muistettava pitää huolta, mm. digitalisaatio vaatii vahvaa panostusta.
- Syntyvyys laskee ja työikäisten määrä vähenee, jatkossa tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, toteaa Kontu. Jatkuva oppiminen tai jatkuva koulutus ei ole vain klisee vaan käytännön tosiasia. Koulutus- ja osaamispohjan ollessa kunnossa voi kouluttautua myös uusin ammatteihin esim. muuntokoulutuksella.
Keskustelun lopuksi Kontu kertoo kuulleensa viime aikoina PTT:n uusista tutkimustuloksista, joiden mukaan työssäkäynti keskusten ulkopuolelle olisi kasvussa. Kasvukeskuksissa asuva voi käydä kuitenkin töissä maaseudulla.
