Kestävien elintarvikehankintojen edistäminen eurooppalaisessa Best-ReMaP -hankkeessa

Syyskuussa 2023 päättyi kolme vuotta kestänyt yhteiseurooppalainen Joint Action Best ReMaP -hanke, joka keskittyi lasten ja nuorten ruokaympäristön kehittämiseen terveyttä edistäväksi ja kestäväksi. Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 24 Euroopan maata, ja työtä tehtiin kolmella ruokaympäristön osa-alueella: 

1. ruokien ravitsemuslaadun parantaminen tuotemuotoilulla eli reformuloinnilla, 
2. lapset ja nuoret tavoittavan haitallisen elintarvikemarkkinoinnin rajoittaminen ja 
3. kestävät ja terveyttä edistävät elintarvikehankinnat.

Hankintoihin keskittyneessä työpaketissa kartoitettiin julkisten ruokapalvelu- ja elintarvikehankintojen nykytilannetta osallistujamaissa, tehtiin kansallista ja kansainvälistä sidosryhmätyötä, jaettiin hyviä käytänteitä ja pilotoitiin Sloveniassa kehitettyä hankintasovellusta. Hankkeen päätteeksi laadittiin politiikkasuosituksia elintarvikehankintojen harmonisoimiseksi Euroopassa. Suomessa työtä koordinoivat THL:n asiantuntijat tukenaan ohjausryhmä, johon kuului ravitsemuksen, kestävän kehityksen, ruokapalveluiden ja julkisten hankintojen asiantuntijoita ministeriöistä, asiantuntijaorganisaatioista ja kunnista.

Suomen hankintaympäristön kartoitus ja esittely eurooppalaisille kollegoille

Hankkeessa kartoitettiin ruokapalvelu- ja elintarvikehankintojen nykytilaa Suomessa ja esiteltiin tilannekuvaa eurooppalaisille partnereille. Kartoitukseen kuuluivat hankintoja ohjaava kansallinen lainsäädäntö ja suositukset, hankintojen tueksi kehitetyt oppaat ja työvälineet, elintarvikkeiden kilpailuttamiskäytännöt sekä ruokailun järjestäminen erityisesti lapsille ja nuorille ruokaa tarjoavissa julkisissa ruokapalveluissa.

Suomessa ainutlaatuisiksi osoittautuivat täysipainoiset lämpimät ateriat, joita lapsille ja nuorille tarjotaan julkisissa ruokapalveluissa, sekä räätälöidyt ruokailusuositukset varhaiskasvatukseen, perus- ja toiseen asteen oppilaitoksiin sekä korkea-asteelle. Edukseen erottuivat myös ruokapalveluille laaditut oppaat vastuullisuuden edistämiseen. Kansainvälisesti edistyksellisiä ovat lisäksi ammattikeittiöiden käyttämät digitaaliset tuotannonohjausjärjestelmät ja niiden integraatio keskeisiin tietokantoihin, kuten toimittajien tilausjärjestelmiin sekä elintarvikkeiden koostumus- ja tuotetietopankkeihin.

Kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmätyö

Hankkeessa koottiin kansallinen verkosto elintarvikehankintojen ammattilaisille. Verkostoa ylläpidettiin hankkeen ajan. Verkosto edisti tiedonjakoa ravitsemuksen, ruokapalveluiden ja hankintojen ammattilaisten kesken, tuki hankintojen nykytilan kartoitusta ja mahdollisti viestimisen hankkeen etenemisestä. Hankkeen aikana verkostossa oli mukana yli 90 henkilöä.

Kansallisen verkoston lisäksi Best-ReMaPissa perustettiin kansainvälinen elintarvikehankintaverkosto, jonka toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä. Verkosto tuo yhteen ravitsemuksen ja hankintojen asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa ja tarjoaa foorumin tiedon ja kokemusten jakamiseen. Verkostoa koordinoi Kööpenhaminan kaupungin hankintajuristi, ja Suomea verkostossa edustavat asiantuntijat maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Hanselista.

Slovenialaisen hankintasovelluksen pilotointi suomalaisilla lähikalatuotteilla

Hankkeessa pilotoitiin slovenialaista, elintarvikehankintojen tueksi kehitettyä Catalogue of Foods -sovellusta Keski-Suomesta saatavilla lähikalatuotteilla. Catalogue of Foods on selainpohjainen sovellus, jonka tarkoitus on helpottaa kilpailutukseen valmistautumista vaiheessa, jossa markkinoiden tuotevalikoimaa kartoitetaan ja kilpailutettavaa tuotekoria luodaan. Sovellus mahdollistaa tuotekatalogin luomisen saatavilla olevista elintarvikkeista, tuotteiden ravintosisällön ja tuottajien tarkastelun sekä dokumentin laatimisen hankittavista tuotteista.

Suomen pilotti keskittyi kotimaisiin kalatuotteisiin, sillä kotimainen kala on monien terveydelle tärkeiden ravintoaineiden lähde ja vastuullisesti ja läheltä pyydettynä myös ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto punaiselle lihalle. Toisaalta kotimainen kala on alihyödynnettyä julkisissa ruokapalveluissa, ja suositeltu käyttömäärä 2–3 kertaa viikossa toteutuu harvalla suomalaisella. Kotimaisen kalan hankkimisen ja käytön edistäminen tukevat kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen sekä lukuisien kestävyysohjelmien tavoitteiden saavuttamista (mm. lähiruokaohjelma, kotimaisen kalan edistämisohjelma, ilmastoruokaohjelma). Kansainvälisesti kalan käytön edistäminen tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, pellolta pöytään -strategian ja vihreiden hankintojen toteutumista. Paikalliset kalatuotteet olivat perusteltu tuoteryhmä myös sen vuoksi, että pienten paikallisten toimijoiden osallistuminen kilpailutuksiin on haaste Suomessa, jossa hankinnat ovat pitkälle keskittyneitä.

Pilottiin kuului Catalogue of Foods -sovelluksen testaaminen ja sen käyttökelpoisuuden arviointi Suomen hankintatoimen näkökulmasta. Hankinta-asiantuntijoiden arvio oli, ettei sovellus ole nykyisellään integroitavissa suomalaiseen hankintaympäristöön, jossa hankintaprosessit ovat jo pitkälle digitalisoituneita. Sovellus vaatii myös huomattavaa jatkokehitystä mm. käytettävyyden, tuotetietojen kattavuuden ja ajantasaisuuden sekä tietosuojan osalta. Suomen näkökulmasta sovelluksen käyttö edellyttäisi myös ylläpitäjää, rahoitusta ja yhteensopivuutta ruokapalveluiden tuotannonohjausjärjestelmien, kansallisten ravitsemus- ja ruokailusuositusten sekä käytössä olevien elintarvikkeiden koostumus- ja tuotetietokantojen kanssa.

Catalogue of Foods -sovellukselle ilmeni kuitenkin tarve Euroopan maissa, joissa ei ole sähköistä elintarvikkeiden tuotetietokantaa. Yhteisen tuotekatalogin perustaminen voi lisäksi palvella sellaisia Euroopan maita, joilla markkinoiden elintarvikevalikoimat ovat yhteneviä.

Suositukset päättäjille

Keskiössä kansallisen hankintaympäristön tuntemus, sidosryhmien välinen yhteistyö ja kestävyys

Best-ReMaPin hankintatyöpaketin päätuloksena julkaistiin toimintamalli elintarvikehankintojen harmonisoimiseksi EU:ssa. Mallin tarkoituksena on edistää EU:n hankintalainsäädännön yhteneväistä toimeenpanoa jäsenmaissa, lisätä hankintojen kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä sekä kehittää hankintaosaamista. Malliin kuuluu neljä askelta: 

1. ruokapalvelu- ja elintarvikehankintoja ohjaavien kansallisten ja EU-tason politiikkatoimien kartoittaminen, 
2. hankintojen parissa työskentelevien sidosryhmien tunnistaminen sekä vuorovaikutuksen ja tiedon jakamisen edistäminen, 
3. kestäviin hankintoihin ohjaavien kriteerien ja työvälineiden kehittäminen sekä 
4. hankintojen laadun seuranta. 

Suomessa toimia on toteutettu erityisesti kolmen ensimmäisen askeleen osalta, mutta laadun seurannassa on vielä parannettavaa.

THL vei suositustyöhön Suomelle tärkeitä näkökulmia

THL:n asiantuntijat osallistuivat Best-ReMaPin suositusluonnosten kommentointiin tukenaan monialainen kansallinen ohjausryhmä. Kestävyyssiirtymän vauhdittamiseksi kannatettiin EU-tasoisten, kestävyyteen liittyvien ehdottomien vähimmäisvaatimusten kehittämistä ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden hankintaan. Vaatimukset huomioisivat kestävyyden ekologisia ja sosiaalisia näkökulmia, mukaan lukien kansallisten ravitsemus- ja ruokasuositusten mukaiset ehdottomat vähimmäisvaatimukset ravitsemuslaadulle. Lisäksi kannatettiin velvoitteita toteutumisen seurantaan. Samalla kuitenkin korostettiin, että vaatimusten tulee olla toteuttamiskelpoisia kaikissa jäsenmaissa ja että jäsenmaille tulee jättää vapaus vaatimusten jalkauttamiseen paikallisiin olosuhteisiin sopivilla tavoilla.

Työ jatkuu

Best-ReMaPin elintarvikehankintoja koskeva työ tulee jatkumaan loppuvuodesta alkavassa uudessa EU Joint Action Prevent NCD -hankkeessa, jossa THL myös on mukana.

Best-ReMaP -hanketta (Joint Action on implementation of validated best practices on nutrition) rahoitti Euroopan unionin kolmas terveysalan toimintaohjelma (2014-2020). 

https://bestremap.eu/

Oppaita ja työvälineitä

• Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas
• Tietopankki ja oppaat vastuullisiin elintarvikehankintoihin Motivan -sivuilla
  
• Vastuullinenruokapalvelu.fi -kehitystyökalu
• Vastuullisuuskriteereitä julkisiin palveluihin -kriteeripankki 

Lisätietoa vastuullisista ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista

• Maa- ja metsätalousministeriön julkiset ruokahankinnat -sivu
• Ravitsemus- ja ruokasuositukset
• Ravitsemuslaadun perusvaatimukset ruokapalveluissa
• Osaamiskeskus KEINO
  
• EkoCentria