Koulutus- ja kulttuuripalvelut maaseudun vahvuutena

Maaseutupolitiikka

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on meneillään useita maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan liittyviä toimia. Hallinnonalan toimintaympäristö on muutoksessa erityisesti kuntien osalta. Kunnat ovat erilaisia jo nyt ja eriytyvät toisistaan edelleen esimerkiksi väestökehityksen osalta. Muuttuvassa toimintaympäristössä on olennaisinta varmistaa yhdenvertaiset sivistykselliset oikeudet kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa.

Tavoitteena koulutuksen saavutettavuus ja laatu

Väestökehitys on merkittävin tekijä, kun pohditaan koulutusjärjestelmän tulevaisuutta sekä koulutuksen saavutettavuutta ja laatua. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2021 ensimmäisen kattavan ja monitieteisen tutkimushankkeen väestökehityksen vaikutuksista varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestämiseen kunnissa. Tilanne- ja ennakointitiedon lisäksi tutkimushanke tuottaa kehittämissuosituksia hallinnon eri tasoille, sekä luo pohjaa systemaattiselle lapsivaikutusten arvioinnille. Tutkimushankkeen toteuttavat Helsingin yliopisto sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla. Tuloksia odotetaan vuoden 2023 lopussa.

Hallituksen koulutuspoliittiseen selontekoon sisältyy tavoite turvata ammatillisen ja lukiokoulutuksen saavutettavuus tilanteessa, jossa väestökehitys on eri alueilla erilaista. Selonteon tavoitteiden mukaan toisen asteen koulutusta uudistetaan siten, että koulutus on helposti saavutettavissa ja sen laatu säilyy muutosten keskellä.

Väestökehitys ja työelämän muutokset vaikuttavat toisen asteen koulutuksen tehtäviin, koulutuksen järjestämisen reunaehtoihin, sekä koulutuksen järjestäjärakenteisiin ja oppilaitosverkkoihin. Etenkin väestökatoalueilla lukio- ja ammatillista koulutusta järjestetään tulevaisuudessa nykyistä useammin samoissa organisaatioissa. Toisen asteen yhteistyötä syvennetään myös muilla toimenpiteillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti loppusyksystä 2021 asian valmistelua varten hankkeen, jonka esitykset valmistuvat kesäkuun loppuun mennessä.

Selvityshenkilö Tapio Kosusen laatima korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelma julkaistiin kesäkuussa 2021 (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto). Korkeakoulut laativat selvityshenkilön ehdotukset huomioon ottaen vuoden 2022 aikana omat saavutettavuussuunnitelmansa, joissa ne tekevät arvion saavutettavuuden tilanteesta korkeakoulussaan, määrittelevät mitattavissa olevat tavoitteet sekä toteuttavat toimenpiteet saavutettavuuden edistämiseksi vuosina 2022-2024. Saavutettavuuden tarkastelukulmina ovat muun muassa sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen sekä korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistuminen.

Tukea kulttuurin kehittämiseen lainsäädännöstä ja ohjelmista

Monipuolisen kulttuuri- ja kirjastotoiminnan tukeminen on tärkeää muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntien käytetyin kulttuuripalvelu ovat kirjastot, joiden demokratiarooli sanan- ja ilmaisunvapauden turvaajana on yksi osallisuuden ja hyvinvoinnin keskeinen ulottuvuus.

Kuntien kulttuuritoimintaa tuetaan valtakunnallisilla ja alueellisilla kehittämistehtävillä, kuten valtakunnallisella Yhteistuumin -kehittämistehtävällä (yhteistuumin.fi), joka välittää tietoa ja edistää kuntien välistä yhteistyötä. Taiteen edistämiskeskus puolestaan aloitti vuonna 2021 kuntien kulttuuritoiminnan asiantuntijapalvelut (taike.fi), jotka auttavat kuntia kulttuurin ja taiteen edistämisen lakisääteisissä tehtävissä.

Maaseudun kulttuuriympäristöt ovat vetovoimatekijöitä, joiden vaalimiseen sekä kulttuuriperinnön hoitoon ja kestävään hyödyntämiseen tuo lisäeväitä valmisteilla oleva kulttuuriperintöstrategia. Uutta elinvoimaa voidaan vahvistaa myös kulttuurimatkailun kehittämisellä, jonka tueksi on valmisteilla kulttuurimatkailun tiekartta. Samoihin tavoitteisiin tukea löytyy myös vastavalmistuneesta arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmasta.

Lisätietoja:

Kirjoittajat

Opetus- ja kulttuuriministeriö on maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) jäsenorganisaatio.