Lähiruualla vaikuttavuutta julkisiin ruokahankintoihin

Kaikki lähtee strategiasta, joka tunnistaa lähiruuan käytön tärkeyden

Kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdyt strategiset päätökset ja valinnat vaikuttavat hankintojen vaikuttavuuteen ja esimerkiksi lähiruuan käyttöön. Hankintastrategia antaa ruokapalvelulle ja hankinta-asiantuntijoille selkänojan ja ohjaa mihin suuntaan hankintoja kehitetään. Kun lähiruuan käytön edistäminen on strateginen tavoite, sen eteen voidaan tehdä töitä.

Lähiruuan käytön perusteluina toimivat tutkitut positiiviset vaikutukset paikallistalouteen, työllisyyteen ja alueen elinvoimaan. Strategiaa laatiessa on tänä päivänä hyvä muistaa myös huoltovarmuus ja lähiruuan merkitys varautumisessa erityyppisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin.

Tunnetaan oman alueen ruuantuotanto ja alan yritykset sekä vuoropuhelun merkitys

Lähiruuan käyttöä ei voida kehittää, jos ei tunneta, mitä omalla alueella tuotetaan. Onkin tärkeää kartoittaa oman maakunnan elintarvikealanyritykset ja -tuottajat ja mitä tuotteita heidän valikoimiinsa kuuluu. Erilaiset kohtaamiset yrittäjien kanssa ja esimerkiksi markkinavuoropuhelutilaisuuksien järjestäminen ovat keinoja kertoa ruokapalvelun toiminnasta, tulevista kilpailutuksista ja paikallisten yrittäjien mahdollisuuksista osallistua niihin. Näin ruokapalvelu tulee potentiaalisena ostajana tutuksi tuottajille ja yrityksille.

On hyvä tiedostaa, etteivät yritykset ja tuottajat usein tunne ruokapalvelun toimintaa, ruuanvalmistusprosesseja, raaka-aineiden vaatimuksia esimerkiksi esikäsittelyn ja laadun suhteen, tarvittavia tuotemääriä, kappaletuotteiden kokotarpeita jne. On myös tärkeää kertoa eduista, miksi kannattaa myydä julkiselle ostajalle, esimerkiksi ruokapalvelu hoitaa maksut ajallaan ja tilaukset tulevat hyvissä ajoin ruokalistan valmistuessa jopa puoleksi vuodeksi kerrallaan. Toki yrittäjältäkin odotetaan kykyä keskustella ja kertoa tuotteistaan, osallistua julkisten ruokahankintojen kilpailutuksiin ja tuotteilta toimitusvarmuutta.

Vuoropuhelun edistäminen vaatii ruokapalvelulta ja hankintayksiköltä sitoutumista ja satsausta, ja siihen on varattava resursseja. Keskustelu ja vuoropuhelu yritysten kanssa on sallittua ja toivottavaa – se on keino kehittää ruokahankintoja ja alueen tarjontaa eteenpäin. Parhaimmillaan julkinen ostaja kehittääkin oman alueensa elinkeinotoimintaa, synnyttää uusia elintarvikealan yrityksiä, ja tekee paikallista raaka-aineita ja tuotteista tunnettuja ja haluttuja tuotteita.

Hankintojen jakaminen osiin – tärkeys tunnistettu myös hallitusohjelmassa

Ruokapalvelun elintarvikehankinnat on hyvä jakaa pienempiin osiin, eikä kilpailuttaa kaikkea kerralla yhden toimittajan periaatteella. Näin mahdollistetaan myös pienempien yritysten osallistuminen kilpailutukseen. Tuoteryhmät, joihin löytyy paikallista tarjontaa, kilpailutetaan siten, että myös paikalliset yritykset voivat niihin osallistua. Hankintayksikkö voi tarjouspyynnössä asettaa hankinnan kohteelle sellaisia vähimmäisvaatimuksia ja vertailuperusteita, joilla voidaan edistää paikallisten yritysten menestymismahdollisuuksia tarjouskilpailussa. Elintarvikekilpailutuksista muistetaan tiedottaa aktiivisesti muun muassa omilla verkkosivuilla, alueen lehdissä ja muissa viestintäkanavissa.

Dynaaminen hankintajärjestelmä keinona lisätä lähiruuan käyttöä

Dynaaminen hankintajärjestelmä (DPS) on uudempi hankintamenetelmä, joka soveltuu joustavuutensa vuoksi monen tyyppisiin toistuviin hankintoihin, joihin halutaan tarjota isommalle joukolle yrityksiä mahdollisuus osallistua. Se sopii hyvin myös lähiruuan hankintaan. Hankintajärjestelmän kautta voidaan hyödyntää pienempiäkin tuote-eriä tai kausituotteita esim. teemapäivinä ja sesonkituotteina tai tietyn asiakasryhmän aterioissa ja tilaustarjoiluissa. DPS on avoin kaikille soveltuvuusehdot täyttäville tarjoajille koko kestonsa ajan eli uusia tarjoajia otetaan mukaan sähköiseen järjestelmään matkan varrella, mikä tekee järjestelmästä joustavan. Kestoa ei ole rajattu lainsäädännössä, joten on mahdollista tehdä pidempiä, esimerkiksi kuusi vuotta kestäviä hankintajärjestelyjä. DPS toimii hyvin myös yhteishankintayksikön puitejärjestelmän rinnalla pientuottajien ja paikallisten tuotteiden hankintajärjestelmänä. Lähiruuan hankintaan avattuja dynaamisia hankintajärjestelmiä on jo muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Forssan seudulla ja uusia ollaan lähiaikoina avaamassa.

Kesäkuussa Motiva julkaisee sähköisen oppaan dynaamisen hankintamenettelyn käytöstä pientuottajien ja lähiruuan hankinnoissa. Toivottavasti opas inspiroi uusien alueellisten dynaamisten hankintajärjestelmien perustamiseen ja lähiruokahankintojen kasvuun.

Lähiruuan hankinnassa pätee hyvin sanonta, jos on tahtoa, löytyy keinoja. Meillä on Suomessa lukuisia esimerkkejä onnistuneesta lähiruuan käytöstä julkisissa ruokapalveluissa ja tiiviistä kehitysyhteistyöstä alueen tuottajien ja elintarvikealan yritysten kanssa. Vaikka julkinen hankinta toteutetaan tasapuolisuuden ja syrjimättömyysperiaatteen mukaan, ei sen ole tarkoitus estää oman alueen yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin, päinvastoin. Toivon kuntiin ja hyvinvointialueille onnistuneita, oman alueen ruuantuotantoa ja elinkeinotoimintaa kehittäviä lähiruokahankintoja!

Lähiruoka on merkittävä keino lisätä julkisten ruokahankintojen vastuullisuutta. Lähiruuan käytöllä on positiiviset vaikutukset paikallistalouteen, työllisyyteen ja alueen elinvoimaan. Lisäksi lähiruoka edistää alueen ruokaturvaa ja ruokakulttuurin tuntemusta ja mahdollistaa ruuan tuoreuden ja satokauden hyödyntämisen sekä alkuperän jäljitettävyyden.