Luonnon hyvinvointivaikutukset käyttöön kuntien ja hyvinvointialueiden strategioissa ja toiminnassa

Luonnon merkitystä ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle, ja sitä kautta sairauksien ennaltaehkäisylle, tukevat useat kansalliset ja kansainväliset tutkimukset. Ottamalla luonto- ja eläinavusteisuus huomioon hyvinvointialueen strategioissa sekä palveluissa voidaan vähentää sotekustannuksia nopeuttamalla kuntoutumisen prosesseja sekä tarjoamalla ratkaisuja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Toimintamallien kehittämistyön tuloksia on juuri tuonut esille muun muassa LuontoMieli – Mielenterveyttä ja hyvinvointia luonnosta -hanke.

Luontolähtöisiä toimintatapoja ja -malleja voidaan hyödyntää kuntien ja alueiden hyvinvointisuunnittelussa, sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa sekä koulujen ja päiväkotien opetuksessa. Luonnon ja eläinten avulla parannetaan lasten ja nuorten oppimista, keskittymiskykyä ja koulumotivaatiota. Hyötyjä ja keinoja on kuvattu muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kokoamassa tietopaketissa.

Luonto- ja eläinavusteiset menetelmät vahvistavat toimijuutta ja hyvinvointia erityisesti mielenterveys- ja päihdetyössä, lastensuojelussa sekä ikäihmisten ja vammaisten tukemisessa. Toiminnalla tuetaan myös ammattilaisten työhyvinvointia luonnon terveysvaikutuksien vähentäessä työn kuormittavuutta ja sairauspoissaoloja.

Kunnissa hyvinvointia lisätään myös lähivirkistysmahdollisuuksia edistämällä. Luonnon virkistyskäytön hyödyt ja mahdollisuudet eri väestöryhmille kannattaakin ottaa huomioon laaja-alaisesti kunnan päätöksenteossa, maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja elinvoimahankkeissa. Kehittämällä helposti saavutettavia viheralueita ja luontokohteita tarjotaan kaikille kuntalaisille sujuva pääsy luontoon. Yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistaa luontohyvinvointia edistävän matalan kynnyksen toiminnan, joka aktivoi luonnossa liikkumiseen.

Luontoavusteisuus tarjoaa uutta palvelutarjontaa ja yrittäjyyttä kuntiin

Kuntien elinvoimaa ja työllisyyttä voidaan vahvistaa yhdistämällä julkisia, yksityisiä ja järjestöjen luontoperustaisia palveluita sekä edistämällä yrittäjien verkostoitumista ja luontoavusteista toimintaa. Suomessa on jo runsaasti aihepiirin tietopohjaa sekä alalla aloittaneita yrittäjiä ympäri maata. Alueen luontolähtöistä yritystoimintaa tuetaan muun muassa edistämällä paikallisia hankintoja ja asiantuntevia elinkeinopalveluja.

Maaseudun pienillä sote-yrityksillä on hyvät puitteet luonto- ja eläinavusteiseen työhön. Luontoavusteisten palvelujen laajenemisen haasteena on hyvinvointialueiden kustannuskriisi, mikä tarkoittaa monestikin yksityisten ostopalveluiden karsimista. Tilanne on vahvan ristiriitainen, sillä asiakkaiden tarve voimavaralähtöiselle tuelle, jota luontolähtöiset palvelut tarjoavat, ei ole vähentynyt, vaan entisestään kasvanut yhteiskunnan muutosten myötä. Uusien menetelmien ottaminen käyttöön ei useinkaan vaatisi enempää rahaa, vaan erilaisia tapoja toimia.

Hyvinvointialueiden toiminnan uudelleen järjestelyn takia yrittäjien yhteydet ja verkostot sotesektorille katkesivat mm. henkilöiden uudelleen sijoittamisen myötä. Jotta yrityksillä olisi realistiset mahdollisuudet osallistua hyvinvointialueiden palvelutarjontaan esimerkiksi palvelusetelillä katettavien palveluiden osalta, ne tarvitsevat vahvemmat yhteydet hyvinvointialueisiin sekä osaamista tuotekehitykseen markkinavuoropuhelun ja yhteiskehittämisen pohjalta. Palvelurakenne vahvistuu yhteistyötä lisäämällä.

Green Care Finland ry on koostanut luontolähtöisten toimintatapojen käyttöön ottamisessa tarvittavia toimia tuleville kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille. Vaaliteeseillään yhdistys haluaa tuoda esiin luonnon merkityksen hyvinvointipalveluissa sekä kannustaa päättäjiä edistämään vaikuttavia, kustannustehokkaita ja inhimillisiä ratkaisuja kunnissa ja hyvinvointialueilla.