Luonto lujittaa henkistä kriisinkestävyyttämme

Mielenterveyden haasteet kasvavat huolestuttavalla vauhdilla

Koronapandemia, energiakriisi, ympäristökriisit, Ukrainan sota sekä taloudellinen taantuma ovat koetelleet monin tavoin ihmisten kriisinkestävyyttä. Globaalien kriisien rinnalle on kehittynyt mielenterveyskriisi, joka maksaa pelkästään suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain miljardeja euroja samalla, kun se aiheuttaa yksittäisille ihmisille ja perheille paljon inhimillistä kärsimystä, epävarmuutta ja taloudellisia haasteita. Esimerkiksi Pohjanmaan alueella 31,6 % 25-64-vuotiaista tuhatta vastaavan ikäistä kohti on saanut sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöstä johtuen, mikä on toiseksi suurin osuus koko maassa.

Mielenterveyden haasteet näkyvät myös valtakunnallisissa tilastoissa. Vuonna 2021 mielenterveydestä johtuvien sairauspäivärahojen osuus oli 32,2 % ja osasairauspäivärahoista vastaava osuus oli 51,1 %. Niin ikään työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat olleet ylivoimaisesti merkittävin peruste (54 %). Eniten mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla.

Ennaltaehkäiseville palveluille on suuri tarve

Pohjanmaalla mielenterveyspalveluiden varhaisen tuen saatavuus oli heikko kaikkien ikäsegmenttien osalta, painopisteen ollessa korjaavissa palveluissa. Lasten ja nuorten osalta erikoissairaanhoidon kasvun taustalla nähtiin peruspalveluiden heikkous vastata varhaisvaiheen palvelutarpeisiin. Mielenterveyden edistämisen menetelmiä ei alueselvityksen mukaan ollut käytössä.

Kasvavat haasteet ovat lisänneet tarvetta uusille vaikuttaville tukimuodoille. Painopistettä olisi tärkeää saada siirrettyä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sekä muihin hyte-palveluihin. Tällä tavoin saataisiin lisättyä merkittävästi ihmisten ja perheiden hyvinvointia. Tämä vähentäisi myös mielenterveyskriisin hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Mielenterveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Elinympäristöjen urbanisoituessa luonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta on alettu ymmärtää viime aikoina yhä laajemmin. Useissa tutkimuksissa on todettu, että luonnossa kävely rauhoittaa sydämen sykettä ja laskee verenpainetta. Luonnossa tai eläinten kanssa oleskelu vähentää stressiä, lisää mielihyvähormonien tuotantoa ja vahvistaa elimistön puolustuskykyä. Lisäksi aivojen sähkökäyrissä ja verisuoniston toiminnassa on havaittu suotuisia vaikutuksia. Luonto, puutarha tai esimerkiksi talliympäristö saa ihmiset helpommin liikkeelle ja tarjoaa mahdollisuuksia myös sosiaaliseen kanssakäymiseen ja osallisuuden kokemuksiin.

Ammattimaisesti tuotetut luontoperustaiset hyvinvointipalvelut (Green Care) tarjoavat toimivia ratkaisuja nykyisten mielenterveyspalvelujen rinnalle. Esimerkiksi Ruotsissa luontotoimintaa on hyödynnetty tuloksellisesti mielenterveyskuntoutuksen tukena, jolloin kuntoutuminen on ollut nopeampaa ja vaikutukset ovat olleet pitkäkestoisempia. Ryhmätoiminnassa saadaan isompi joukko palveluiden äärelle ja toiminnan kautta voidaan vahvistaa yhteisöön kuulumisen, osallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Osallisuuden kokemuksia syntyy myös luontoyhteyden vahvistumisesta ja vuorovaikutuksesta eläinten kanssa.

Alla olevassa kuviossa on esitetty yhteenveto Green Care -toiminnan keskeisistä tavoitteista ja niiden merkittävyydestä suomalaisten sote- ja kasvatusalan ammattilaisten näkökulmasta. Laajan kyselyvastausaineiston perusteella psyykkisen terveydentilan kohentumista pidettiin luontotoiminnan tavoitteista merkittävimpänä.

Luonto osaksi Mielle ry:n palveluita

Hyvinvointialueiden ja kuntien mielenterveyspalveluiden rinnalla kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä sekä mielenterveyspalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä. Pohjanmaalla toimivan Mielle ry:n asiakkaat ovat täysi-ikäisiä erilaisista mielenterveyden haasteista kärsiviä henkilöitä. Yhdistyksen toiminnoissa ja palveluissa on mukana vuosittain noin 500 henkilöä.

Mielle ry:n Green Care –toiminnasta saadussa asiakaspalautteessa korostuivat fyysisen voinnin ja kunnon paraneminen, mielen hyvinvoinnin vahvistuminen, sekä osallisuuden ja omavoimaisuuden tunteen vahvistuminen. Green Care -toimintaa halutaan nyt laajentaa ja vakiinnuttaa osaksi Mielle ry:n tavanomaista palvelutoimintaa.

Uusia toimintamalleja on lähdetty kehittämään yhdessä oppilaitosten, yrittäjien ja julkisen sektorin kanssa. Joulukuussa 2022 käynnistyneen LuontoMieli-hankkeen tavoitteena on lisätä asiakkaiden toiminnallisuutta, sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta sekä yleistä hyvinvointia ja motivaatiota kuntoutumiseen. Hankkeessa laajennetaan Green Care ‑palvelumallien käyttöä, vahvistetaan Green Care -osaamista toimijoiden keskuudessa mm. täydennyskoulutuksen avulla, sekä arvioidaan luontotoiminnan yksilö- ja ryhmätason vaikutuksia.

Luonto kaikkien ulottuville

Luonnon monipuolisista hyvinvointivaikutuksista on jo paljon tutkimustietoa ja uusia tutkimuksia julkaistaan jatkuvasti. Hyviä valtakunnallisia ja kansainvälisiä esimerkkejä Green Care ‑toiminnasta löytyy niin sosiaalipalveluista kuin terveydenhuollostakin. Tästä huolimatta monet sote-alan toimijat jättävät edelleen hyödyntämättä luontotoiminnan monipuoliset hyödyt vedoten esimerkiksi resurssien ja tiedon puutteeseen.

Me LuontoMieli-hankkeen toimijat haluamme haastaa itsemme ja kaikki mielenterveyden parissa toimivat kulkemaan uusia polkuja ja kääntämään painaviakin kiviä, jotta luonnon hyvinvointivaikutukset voitaisiin tuoda mahdollisimman monen mielenterveyden haasteista kärsivän ihmisen ja perheen saavutettaville. Mielenterveyskriisin nujertamisella on kiire, joten luontoon kannattaa lähteä jo tänään!

Tämä blogi on kirjoitettu osana LuontoMieli-hanketta, jota rahoittavat Leader-toimintaryhmä Aktion Österbotten, Keskitien säätiö ja Mielle ry. Blogi-kirjoitus on samalla osa luontolähtöisten menetelmien käyttöönottamisen tueksi toteutettavaa viestintäkampanjaa, josta vastaavat maaseutupolitiikan TUUMA- ja HYMY-verkostot sekä Green Care Finland ry (Ulkoinen linkki) .

Lähteet

Blomgren, Jenni & Perhoniemi Riku (2022). Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kasvaa taas. Kelan tutkimusblogi 10.5.2022 https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6636

Grahn, P. et al. (2017). Longer Nature-Based Rehabilitation May Contribute to a Faster Return to Work in Patients with Reactions to Severe Stress and/or Depression. International Journal of Environmental Research and Public Health 14.

Kela (2021). Kelan tilastollinen vuosikirja 2021. Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 2022.

Penttinen, Erkki, Sjöström, Pia-Maria & Vähäkangas, Pia (2022). Miten Pohjanmaa voi? Tilannekatsaus maaliskuu 2022. Pohjanmaan hyvinvointialue.

Sahlin et al. (2015). Using Nature-Based Rehabilitation to Restart a Stalled Process of Rehabilitation in Individuals with Stress-Related Mental Illness. Int. J. Environ. Res. Public Health 2015, 12.

Salonen, Kirsi (2020). Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Tampere: Tampereen yliopisto.

Suomen Psykologiliitto (2023). Toimivat perustason palvelut ovat ratkaisu mielenterveyskriisiin. Suomen Psykologiliiton tiedote 6.5.2023 https://www.sttinfo.fi/tiedote/toimivat-perustason-palvelut-ovat-ratkaisu-mielenterveyskriisiin?publisherId=69817770&releaseId=69977317

THL (2021). Sosiaali- ja terveyspalvelut Pohjanmaan hyvinvointialueella 2020. Alueellinen asiantuntija-arvio. Päätösten tueksi 17/2021.

Ylilauri, Martta & Voutilainen, Olli (2021). Review of Nordic Nature-based Service Models. Study on the opportunities and challenges of the Nature-based services in Finland, Sweden and Norway. University of Vaasa Reports, 23. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-950-1