Maahanmuuttajatyövoima on legitimoitava paikallisyhteisöissä

Yritysten on saatava toiminnalleen oikeutus sidosryhmiltä

Maaseudun yritykset ovat monin tavoin juurtuneita ja kiinnittyneitä toimintaympäristöönsä. Yrityksiin kohdistuu odotuksia, joihin niiden tulee vastata voidakseen ansaita paikkansa ja saadakseen arvostusta. Koska etenkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat perinteisesti palkanneet paikallisyhteisöön kuuluvia työntekijöitä, on maahanmuuttajien rekrytointi päätös, joka tulee legitimoida eli oikeuttaa ja perustella paikallisille sidosryhmille siten, ettei yrityksen toimintamahdollisuudet vaarannu ja synny mahdollisia ristiriitoja paikallisväestön ja maahanmuuttajien välille.

Tutkimuksemme perusteella yrittäjät vetoavat omiin arvoihinsa, maahanmuuttajien hyvään työasenteeseen sekä maaseutualueiden rakenteellisiin ongelmiin tuottaessaan rekrytointipäätöksen paikallisesti hyväksyttävänä. Erityisesti korostetaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden pehmeitä työelämätaitoja kuten hyvää työasennetta ja joustavuutta. Samalla tuodaan esiin, että kantasuomalaisten kiinnostus tiettyjä matalapalkkaisia ja suorittavia työtehtäviä kohtaan on vähentynyt.

Yrittäjien tekemät valinnat ja maahanmuuttajatyövoimaa koskeva puhe vaikuttavat maahanmuuttajien kiinnittymiseen osaksi paikallisyhteisöjä ja laajemmin koko yhteiskuntaa. Vaikka yritykset käytännössä edistävät maahanmuuttajataustaisten työntekijöidensä kiinnittymistä monin eri tavoin, yrityksissä silti koetaan, että heidän roolinsa rajoittuu ensi sijassa työllistämiseen. Yrityksen yhteiskuntavastuuta ei siis suoraan käytetä maahanmuuttajatyövoiman rekrytoinnin oikeuttamisessa.

Kirjoitus perustuu Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman WeAll-tutkimushankkeen osana tehtyyn tutkimukseen:
Lähdesmäki, M. & Suutari, T. (2020). Good workers, good firms? Rural SMEs legitimising immigrant workforce. Journal of Rural Studies 77, 1–10.

Kuvituskuva: Kuviasuomesta.fi markkinointitoimisto Tovari.