Maakunta- ja sote-uudistuksen maaseutuvaikutusten arviointia Pirkanmaan ja Kainuun piloteissa
Maaseutuvaikutuksia arvioitiin maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvällä laajalla kyselyllä. Uudistuksen vaikutukset nähtiin kokonaisuutena varovaisen myönteisinä. Keskeisinä huolenaiheina tulevan maakunnan osalta ovat palveluverkon säilyminen maaseudulla, maakunnan rahoituksen riittäminen ja demokratiavajeen lisääntyminen. Sote-uudistukselle nähdään olevan selvä tarve, maakuntauudistuksen osalta vastaajat ovat epäilevämpiä ja valinnanvapauden useimmat vastaajat haluaisivat uudistuksesta poistaa.
Kuinka maaseudun palveluiden ja demokratian käy uusissa maakunnissa?
”Ennen pitkää sote-sektorin rahoitusgappi syö non-soten resurssit. Se syö palveluilta pohjaa pois kun kevätaurinko lumiukkoa.”
”Näköpiirissä on merkittävää keskittymistä, maaseudun asiantuntemus saattaa jäädä kyydistä”
Palveluiden keskittäminen ja palveluverkon harveneminen heikentää vastaajien mukaan asukkaiden arjen sujuvuutta. Palveluiden keskittyminen heikentää myös yritystoiminnan edellytyksiä. Pienten yrittäjien mukaanpääsy maakunnan tarjouskilpailuihin ja sitä myöten palveluiden tuottajiksi nähdään vaikeutuvan. Reuna-alueiden pelätään tyhjentyvän tämän uudistuksen myötä asukkaista ja yrittäjistä.
Uhkana koetaan myös tulevan maakunnan rahoitus. Vastaajien mielestä kyselyhetken mukainen rahoitusmalli ei tule riittämään edes lakisääteisiin palveluihin. Rapistuva tieverkosto tarvitsisi kunnossapitomäärärahoja, julkiseen liikenteeseen tulisi panostaa, yritysten ja maaseudun kehittämiseen tulisi olla resursseja. Ehdotuksina on maakuntaveron käyttöönotto, jolloin maakunta saisi itse joustavammin kohdentaa rahat tarpeidensa mukaisesti.
Demokratiavajeen koetaan lisääntyvän maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Vastaajat arvioivat, että reuna-alueilta maakuntavaltuustoon pääsy on mahdotonta, oman kunnan äänet eivät tule riittämään valtuustopaikan saamiseksi. Päätösvallan koetaan keskittyvän keskuskaupunkien asukkaille.
Mahdollisuuksien ikkuna on auki
Myönteisinä asioina maakunta- ja sote-uudistuksessa nähdään muun muassa uusien toimintatapojen käyttöönotto, liikkuvien ja digitaalisten palveluiden kehittäminen. Yhteistyön toimijoiden kesken arvioidaan myös lisääntyvän ja tuovan uusia mahdollisuuksia tulevan maakunnan toimintaan.
Vastauksissa korostettiin myös uudistuksen onnistumisen edellytyksenä olevan toimijoiden myönteinen asenne, arvot ja katsantokanta. Ihmiset muodostavat uudenkin organisaation. Tätä kuvastaa suora lainaus avoimista vastauksista.
”Kun asiakas asioi minun kanssa, ei hän välitä siitä kuka minun palkkani maksaa tai mitä organisaatiota edustan”
Toimintaa Pirkanmaan ja Kainuun piloteissa
Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvää maaseutuvaikutusten arviointia tehtiin Pirkanmaan ja Kainuun piloteissa syyskuusta 2017 kesäkuulle 2018 yhteistyössä Kuntaliiton kanssa Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluna maakuntauudistuksessa -hankkeessa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli luoda mekanismi, miten maaseutu huomioidaan uusissa maakunnissa.
Arviointityötä tehtiin pilottimaakunnissa Pirkanmaan liiton ja Kainuun liiton kokoamien asiantuntijaryhmien voimin Työtä käynnistettäessä todettiin uudistuksen olevan niin massiivinen, että sen vaikutukset ovat todella moninaiset maaseudulle. Oltiin hämmentyneitä, mistä pitäisi aloittaa? Arviointityössä Pirkanmaalla päädyttiin keskittymään maaseudun elinvoimaan koskeviin kysymyksiin. Myös Kainuussa päädyttiin elinvoima-asioiden arviointiin, painottaen myös demokratia-näkökulmaa.
Lähtökohtana kysymyspatteriston kehittäminen
Asiantuntijaryhmissä kehitettiin maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) työkalua. Lähtökohtana oli Kuntaliiton ja Maaseutupolitiikan neuvoston yhteistyössä kehittämä MVA-työkalu, kysymyspatteristo, missä arvioidaan erilaisten muutostekijöiden tai tulevien päätösten vaikutuksia maaseudulla.
Uudistuksen valmisteluryhmien kanssa tehtiin yhteistyötä. Valmisteluryhmien tuottamia aineistoja arvioitiin maaseudun näkökulmasta ja uudistuksen valmistelijat olivat mukana asiantuntijaryhmien kokouksissa. Maaseudun ääni saatiin kuuluville maaseutuvaikutusten arvioinnin avoimissa, teemallissa tilaisuuksissa Pirkanmaalla ja Kainuussa. Esille nousseet asiat koottiin ja niistä keskusteltiin valmisteluryhmien kokouksissa. Ryhmissä myös esiteltiin MVA-työkalua ja kerättiin näkemyksiä työkalun käyttämisestä tulevassa maakunnassa.
Arviointityön koosteena pilottimaakunnat tuottavat maakuntakohtaiset politiikkasuositukset maaseudun huomioimiseksi tulevassa maakunnassa sekä MVA-menetelmän käyttöönotosta.
MVA-kyselyn toteutus
Pirkanmaan ja Kainuun pilottien sekä Kuntaliiton yhteistyössä tehty maaseutuvaikutusten arviointikysely lähetettiin huhtikuun aikana noin 1000 osoitteeseen sähköisenä kyselynä. Kyselyn kohderyhminä oli eduskunta, ministeriöt, keskeiset virastot, maakuntatason organisaatiot, kunnat, kyläyhdistykset ja muut keskeiset maaseudun järjestöt. Vastauksia saatiin 170, vastausprosentti oli 17. Suurin vastaajaryhmä oli kuntien viran- tai toimenhaltijat. Yli puolet vastaajista kertoi olleensa mukana maakunta- ja sote-uudistustyössä. Vastaajista 78 % kertoi tietävänsä paljon tai jonkin verran uudistustyöstä, 5 prosenttia sanoi, että ei tiedä juuri mitään. Vastaajista 58 edusti Kainuun maakuntaa, 69 Pirkanmaan maakuntaa ja 43 muuta maata.
Kyselyn teemoina oli maakunta- ja soteuudistuksen vaikutukset maaseudun elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edellytyksiin, vaikutukset arjen sujuvuuteen ja palveluiden saatavuuteen, vaikutukset maaseudun liikenteeseen ja palveluiden saavutettavuuteen, vaikutukset maaseudun vetovoimaan ja paikallisten vahvuuksien hyödyntämiseen sekä vaikutukset maaseudun demokratiaan ja yhteisöllisyyteen. Lisäksi kysyttiin tekijöitä, mitkä vaikuttavat tulevan maakuntahallinnon tarjoamiin palveluiden toimivuuteen sekä tekijöitä, mitkä vaikuttavat tulevan maaseutupalveluiden hallinnon yksinkertaistamiseen.
”Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä.”
Päivi Kujala ja Kirsi Kyllönen
Kirjoittajat vastavat Pirkanmaan ja Kainuussa toteutetuista pilotoinneista