Maaseudun etätyötilan synty

Kuten tarinan aloitus kertoo, noita tyhjiä tiloja ei maaseudulta puutu. Etätyötiloja on syntynyt niin hankkeilla, omalla rahalla, kuntien, yhdistysten ja yritysten toimesta.

Maaseudun etätyötilan perustaminen on kotiseuturakkauden muoto.

Kunnat ovat tunnistaneet kysynnän etätyötiloille, mutta harva on sitä sen strategisemmin miettinyt. Hankkeiden ideointi on useinkin lähtenyt käyntiin näistä tyhjistä tiloista. Suunnittelun alkuvaiheessa on tärkeää selventää, mikä on se lopullinen tavoite, johon etätyötilalla halutaan vastata. Toimiva etätyötila on paljon muutakin kuin pöytä, tuoli, valaistus ja nettiyhteys. Siihen tarvitaan työtä ja tahtoa.

Tarpeiden haarukointi

Etätyötilan suunnittelun tulisi alkaa kysymyksellä ”mitä tilalta tavoitellaan?”. Tavoitteletko satunnaisia etätyöntekijöitä, haluatko luoda uuden työyhteisön, auttaa yrityksiä menestymään tai mitä muita asioita etätyötilan ohessa haluat edistää?

Arkkitehti Tero Helenius Rakkaworks Oy:stä kertoi etätyötilojen kehittäjien virtuaalitapaamisessa, että hyvä etätyötila tukee työn tekemistä sen eri muodoissaan mm. mahdollistaa keskittymisen, laskee stressitasoa sekä ohjaa kohtaamisiin ja keskustelemaan. Työpäivän aikana ihmisellä on kymmenkunta erilaista toimintoa, joiden tekemistä tilan tulisi tukea. Tila saa olla omanlaisensa näköinen. Kotikutoisuus voi olla osa tilan henkeä. Jos kaikki etätyötilat ovat valko-harmaa sävytettyjä modernin kliinisiä, ne eivät erotu toisistaan.

Älä tee tylsää tilaa. Ota käyttäjät mukaan tilan suunnitteluun. Pyydä käyttäjiä tuomaan vaikka omia viherkasveja tilaan.

Poikkeusolot ovat tehneet jokaisesta asiantuntijatyöntekijästä etätyöntekijän. Normaaliajan etätyöpotentiaalia voi arvioida tilastojen avulla. Leader Aisaparin alueella (Kauhava, Evijärvi, Vimpeli, Lappajärvi, Alajärvi ja Lapua) alueella asuu yli 3000 mahdollista etätyöntekijää. Luku ei ole tarkka, mutta se kertoo suuruusluokan.

Korkeakoulutettujen osuus väestöstä % x toisessa kunnassa pendelöivien määrä = mahdolliset etätyöntekijät.

Etätyön lisääntymistä ennakoivat myös useampien isompien työnantajien ratkaisut siirtyä paikkariippumattomaan työhön. Vakuutusyhtiö Pohjantähti, Maaseudun Tulevaisuus, GoFore ovat näin jo tehneet. Myös valtionhallinto on tässä suunnannäyttäjä pohtiessaan millaisia toimitiloja sen eri virastojen työntekijät tarvitsevat – mikä paikka on työntekijälle paras paikka tehdä työnsä. Ratkaisu voi olla myös maaseudulla sijaitseva etätyöpiste.

Etätyötilalta odotetaan usein myös, että siitä syntyy uusien ajatusten hautomo ja rikastavien kohtaamisten paikka ja näin lisäävän maaseudun elinvoimaisuutta.

Lupausten lunastus

Yhteisöllisellä etätyötilalla tulee olla isäntä, emäntä, yhteisömanageri (tai mitä termiä haluaakin käyttää) – ihminen, joka huolehtii siitä, että uudet tulijat toivotaan tervetulleiksi, näkee mahdollisuuksia uudelle yhteistyölle, tekee muiden osaamista näkyväksi, järjestää tilaisuuksia yhdessä oppimiselle ja rakentaa luottamusta.

Etätyötila tuo näkyväksi maaseudulla piilossa olevan osaamisen ja luo uuden yhteisön.

Etätyötilan pyörittäminen maaseudulla ei välttämättä ole taloudellisesti niin kannattavaa, että voitaisiin edes haaveilla oman yhteisömanagerin palkkaamisesta. Jos tilassa toimii muita toimijoita vakituisesti, voi ratkaisu olla heissä. Evijärven kunnan yhden hengen etätyötilan käyttäjät pääsevät kahvitauolle kunnan väen kanssa ja käyttäjävihkoon voi laittaa terveisensä. Lapuan Virkataloon etätyöpisteen käyttäjät laitetaan ideoimaan yhdessä talon muun väen kanssa yhteisiä tapahtumia.

Etätyötilan käyttöönotto on enemmin maraton kuin pikamatka. Poikkeusolot ovat totuttaneet etätyöntekijät kotikonttoreihin tai vaatekomeroon. Etätyöntekijöille tulee antaa hyviä syitä tulla tutustumaan ja kokeilemaan etätyötilaa. Markkinointiviestintäkampanjasi pituus on noin kaksi vuotta.

Tukea ja tietoa etätyötilojen perustajille

Apteekki on nyt Hubteekki Pihtiputaalla, pubi on Hubi Haapavedellä ja osuuskauppa on etätyöpiste Vimpelissä. Siinä muutama viimeisen vuoden aikana syntyneistä etätyöpisteistä. Monia muita uusia maaseudun hubeja on syntymässä. Kaikki etätyötilojen kehittäjät ovat suurin piirtein pohtimassa samoja asioita samaan aikaan. Miksi ei siis tehdä sitä yhdessä?

Maaseudun etätyöpisteiden kokoontumisajot ovat muutaman etätyöpistekehittäjän puolivahingossa kokoama valtakunnallinen verkosto. Tekemisen ihanuus on sen vapaamuotoisuudessa, toistemme auttamisessa ja jakamisen ilosta. Seuraava kysymys on, että auttaako maaseutupolitiikka tekemään tästä jotain vielä parempaa ja vaikuttavampaa.

Maaseudun etätyöpisteiden kokoontumisajojen materiaalit on koottu Leader Aisaparin nettisivuille. Näissä materiaaleissa lisää vinkkejä ja ohjeita etätyötilan perustajille. 

Kirjoitus on ensimmäinen osa etätyöhön liittyvästä kolmen blogikirjoituksen sarjasta.

Kuva: Miia Hiironen