Maaseutu- ja saaristokasvatus inspiroi ja kytkeytyy kuntastrategioihin

Rehtori Päivi Soukka esittelee Velkuan koulun toimintaa. Osa oppilaista seuraa esitystä eturivissä. Äärivasemmalla istumassa SALT-hankkeen johtaja Tiina Saaresranta.

– Lossi jää heille sieluun loppuiäkseen. Vuodenajat tulevat lähelle, kun sillä kuljetaan säässä kuin säässä. Se tekee syvän ja pysyvän vaikutuksen.

Rehtori Päivi Soukka puhuu naantalilaisen Velkuan koulun oppilaista. Koulu sijaitsee Palvan saarella, mutta koulun 55 oppilaasta ainoastaan viisi asuu juuri Palvan saarella. Muut tulevat kouluun lautalla, muun muassa Livonsaaren ja Velkuanmaan saarilta. Alle kymmenen vuotta sitten vielä lakkautusuhan alla ollut koulu on noussut uuteen kukoistukseensa, erityisesti uuden puisen koulurakennuksen valmistuttua vuonna 2021.

Velkuan koulua ympäröi saariston luonto, ja sitä hyödynnetään myös opetuksessa. Koululla on kaksi jollaa, joita oppilaat oppivat käsittelemään. He myös uivat ja tutkivat merivettä ja sen asukkeja. Metsänreunassa on erikseen myös ”metsäluokkahuone”, jossa pidetään osa oppitunneista, muun muassa ”äikkäkässää”, joka yhdistää äidinkieltä ja käsitöitä. Oppilaat ovat tehneet kaislamattoja ja kirjoittaneet runoja saaristosta ja sen luonnosta inspiroituneina, rakentaneet majoja, keränneet luonnonmateriaaleja erilaisiin tuotoksiin, valokuvanneet, poimineet marjoja ja tehneet paljon muuta.

Naantalin kaupunki on yksi SALT-verkostohankkeen pilottikunnista. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja, jotka edistävät lasten ja nuorten myönteistä kotiseutusuhdetta maaseudulla ja saaristossa. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia, mikä toivon mukaan myöhemmin lisää heidän halukkuuttaan palata kotipaikkakunnalle aikuisina tai muilla tavoin olla osallisina kotipaikkakunnan kehittämisessä. Pilottikouluilla toiminta pohjautuu Saaristomeren Unesco-biosfäärialueen kestävän kehityksen pedagogisiin malleihin.

Lassi Lähteenmäki (v.) juonsi saaristoseminaarin. Kaisa Rantala, Markus Norrback ja Heidi Nyman esittelivät omien kuntiensa SALT-verkostohankkeessa toteutettavaa kotiseutukasvatustoimintaa.

Vaikka saaristokasvatus on jo nyt aktiivisesti läsnä Velkuan koulun arjessa, ollaan Kaisa Rantalan, Naantalin kaupungin varhaiskasvatusjohtajan, mukaan Naantalin kaupungilla vasta suunnittelemassa, miten saaristokasvatus sisällytetään kunnan perusopetukseen.

Hankkeeseen osallistuville kunnille on tarjottu biosfäärialueen malleja ja kokemuksia, jotta ne sitten löytäisivät omat tapansa alkaa toteuttaa saaristo- tai maaseutukasvatusta.

– Suunnitelmiimme kuuluu kaksi kokonaisuutta: Toisessa tavoitteena on sisällyttää saaristokasvatusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Tähän liittyvään operatiiviseen toimintaan keskitymme myöhemmin. Juuri nyt on pohdinnassa, voisiko saaristokasvatus toimia sateenvarjona, jonka alle mahtuisivat esimerkiksi kestävä kehitys ja kulttuurikasvatus. Toinen kokonaisuus on luonteeltaan enemmän kaupungin strategiaa koskeva. Naantali on saaristokaupunki, ja haluaisimme nyt saada saariston alkamaan jo kaupungin keskustasta niin, ettei kaupungin ja saaristoalueiden välillä olisi eroa. Kaikki olisi siis osa yhtä kokonaisuutta, Rantala selventää.

Maksamaan kirkonkylän koulu (Maxmo kyrkoby skola) Vöyrin kunnassa on toinen SALT-hankkeeseen osallistuva pilottikoulu. Koulussa hanke laitettiin alulle yhdessä kotiseutuyhdistysten kanssa toteutetulla työpajalla, jolla etsittiin tapoja tehdä paikallishistoriasta ajankohtaista ja kiinnostavaa. Työn tuloksena on Tottesundin kartanon ohi kulkevasta Herrgårdsledenin vaellusreitistä tehty reitti historiavaellukselle. 3,6 kilometrin mittaisen reitin varrelle on pian asetettu 15 tietojulistetta, jotka kertovat lyhyesti Maksamaan historiasta. Julisteiden on myös tarkoitus inspiroida muuhun toimintaan. Ensimmäisellä julisteella kerrotaan esimerkiksi Tottesund-nimestä, ja tehtävänä on pohtia, mikä lukijan kuvitteellisen oman kartanon nimi voisi olla.

Maksamaalla on myös Biosfääriakatemian Kalakamut-materiaalin pohjalta koottu niin kutsuttuja kulttuurireppuja. Reput sisältävät muun muassa Kurre-oravan ja Harry-jäniksen, jotka antavat erilaisia tehtäviä ja inspiroivat omaehtoiseen toimintaan. Harry innostaa lukemaan ja haluaa mielellään kuunnella satuja, kun taas Kurre pitää seikkailuista ja kantaa mukanaan karttaa, josta saa vinkkejä erilaisista jännittävistä paikoista Maksamaalla, esimerkiksi pulkkamäestä. Repussa on myös erilaisia varusteita kuten hyppynaru, frisbee ja luontobingo.

Vöyrin hyvinvointipäällikön Heidi Nymanin mukaan Maksamaan kirkonkylän koulun oppilaat saavat nyt testata reppuja ja arvioida niiden sisältöä.

– Jos kokeilu onnistuu, kunnalla on suunnitelmissa ottaa reppuja käyttöön myös laajemmin kunnan alueella. Reppuja voi lainata myös kirjastosta, jotta esimerkiksi isovanhemmilla olisi mahdollisuus saada käsiinsä reppu lastenlasten tullessa heidän luokseen toiselta paikkakunnalta.

Maksamaan kulttuurirepusta Harry-jänis ja Kurre-orava.

Rantala ja Nyman esittelivät yhdessä Maalahden hallintojohtajan Markus Norrbackin kanssa valtakunnallisessa saaristoseminaarissa Naantalissa, minkälaista SALT-toimintaa kussakin kunnassa on meneillään. Maalahdelta hankkeeseen osallistuu Bergön koulu, ja Norrbackin mukaan kunta osallistuu SALT-hankkeeseen tavoitteenaan vahvistaa jo saavutettua väestönkehityksen suuntaa, jossa väestön väheneminen on saatu pysäytettyä niin koko Maalahdessa kuin Bergöllä. Myönteistä suuntaa halutaan nyt käyttää hyödyksi. Vahvistamalla lasten kotiseutusuhdetta on tavoitteena väestörakenteen vahvistaminen – tai ainakin sen pitäminen vakaana.

Tällä hetkellä SALT:n pilottivaiheeseen osallistuu neljä kuntaa: Vöyri, Maalahti, Naantali ja Lapinjärvi. Kussakin kunnassa on syksyn 2023 aikana toteutettu tai suunniteltu Saaristomeren Unesco-biosfäärialueen pedagogiseen toimintaan, Biosfääriakatemiaan, pohjautuvaa toimintaa. Tärkeä tekijä pedagogisessa toiminnassa kotiseutukasvatuksen edistämiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi paikallisyhteisöissä on kuntien ja kolmannen sektorin välinen yhteistoiminta.

SALT-verkostohanketta johtaa osana Åbo Akademin Elinikäisen oppimisen keskusta toimiva Saaristoinstituutti. Hankejohtajana toimii Tiina Saaresranta.

– Kotiseutukasvatukselle löytyy pohja opetussuunnitelmasta. On kuntien ja koulujen vastuulla pohtia, miten sitä toteutetaan käytännössä. Menemme usein merta edemmäs kalaan etsiessämme kulttuuria ja kokemuksia ja unohdamme helposti sen, mitä meillä jo on aivan lähellä. Ei ole tarpeen lähteä kauas kulttuuria löytääkseen, mutta on osattava avata silmät ja katsella ympärilleen löytääkseen kaiken sen, mitä paikallisyhteisöllä on tarjottavanaan.

Lisätietoa SALT-teemaverkostosta

Teksti ja kuvat: Mia Henriksson, käännös ruotsista Niklas Ollila