Minkä pitäisi liikkua sotessa – tiedon, asiakkaan vai palvelun?

Ihastukseni pyörillä liikkuviin palveluihin (ja isoihin autoihin) syntyi Internetbussi Netti-Nyssen ohjaksissa vuosina 2001–2013. Netti-Nysse kiersi Tampereella ja sen lähialueilla opastamassa ihmisiä, mummoja ja mukuloita internetin ja tietokoneen peruskäyttöön. Netti-Nysse avasi silmät siihen, miten monenlaisia asioita voi pyörillä tehdä sekä sille, kuinka paljon ihmiset arvostivat palvelujen ja ammattilaisten tuloa lähelle. Suuri merkitys oli myös paikallisyhteisöjen tukemisessa.

Suomessa on hyvää autojen rakentamisosaamista, siitä eivät liikkuvat palvelut jää kiinni. Juuri päättyneen Liikkuvat sote-palvelut -hankkeen selvitysten mukaan liikkuvien palveluiden suurimmat haasteet ovat tiedolla johtamisen vaikeus, eri palvelukanavien vähäinen integrointi sekä ahtaat työnkuvat. Näiden korjaamisen lisäksi tarvitaan monialaista yhteistyötä, osaamista ja tietoa paikallisyhteisöstä sekä kumppanuutta paikallisen elinkeinoelämän kanssa.

Liikkuvia sote-palveluita haja-asutusalueille

Nyt olisi hyvä aika kokeilla tehdä asioita toisin, ja hyvä paikka tälle olisi haja-asutusalueet. Haja-asutusalueilla palvelut ja tarpeet ovat hajallaan, jolloin välimatkojen ja liikkumisen huomioisen merkitys kasvaa.

Yksi ratkaisu ovat uudenlaiset, laaja-alaiset sote-asiantuntijat, joilla on työssään vapautta ja vastuuta sekä oikeat työvälineet. Näitä ovat esimerkiksi palveluun suunniteltu auto, etädiagnosointivälineet, yhteys lääkäriin ja muihin asiantuntijoihin sekä paikallistuntemus ja kokemus. Tällainen malli on Keski-Suomessa toteutettava Mediverstaan kyläsairaanhoitaja-toiminta.

Haja-asutusalueelle voidaan tuoda myös erikoispalvelua varten varusteltu liikkuva yksikkö. Hankkeessa suunnittelimme rekan puoliperävaunuun kunnolliset hoitotilat. Yksikkö tulisi kaupan tai kylätalon pihaan päiväksi tai viikoksi. Yksikkö liikkuisi paikallisen rekkanupin ja ammattitaidon turvin.

Digitaaliset palvelut ovat yksi tärkeä osa ratkaisua. Yhteydet, helppokäyttöisyys, tuki ja tarkoituksenmukaisuus ovat avainsanoja. Jos tabletin ruudulta saa helposti yhteyden niin kotisairaanhoitoon kuin lapsenlapselle tai kylätalkkarille, ollaan lähellä käyttökelpoista mallia. Tieto ottamattomista lääkkeistä tai laskevasta verensokerista tulisi tavoittaa nopeasti oikeat tahot. Kotiin tuotavat palvelut ovat tärkeä osa vanhenevan väestön palveluja.

Oleellista on myös paikallisyhteisöjen tiedon ja osaamisen yhdistäminen palveluihin. Kylätalot, koulut ja muut kiinteistöt voivat olla sote-palvelujen vastaanottopaikkana. Eri toimijoiden yhteistyönä järjestää esimerkiksi lounaspalvelua, jumppaa, paikallisen kampaajan palveluita tai muuta tarpeellista toimintaa. Kuljetukset talolle ja kotiin voidaan hoitaa yhteistyössä.

Vaihtoehtoisia tapoja löytyy jo nyt sote-palvelujen järjestämiseen. Esimerkiksi Tampereella on hyviä kokemuksia allianssimallista, jossa lähiön hyvinvointikeskusta pyöritti yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin allianssi. Tuomi Logistiikka on kokenut sote-tarvikkeiden logistiikkayritys, joka tekee laajasti yhteistyötä paikallisten kuljetusalan yrittäjien kanssa. Tuomi Logistiikka hoitaa ohjelmistot, koordinoi, kouluttaa ja tukee paikallisia yhteistyökumppaneitaan.

Sote-Navigaattorilla kohti toimivaa koordinointia

Hankkeessa syntyi uusi käsite ”Sote-Navigaattori” kuvaamaan tarvetta koordinoida ja tehdä yhdessä. Sote-navigaattori olisi sote-palvelutarpeen arvioija ja sote-palvelujen integroija (etä-, lähi- vai kivijalka-palvelut). Moniammatillisella navigaattori-tiimillä (tiedon analysointi ja hallinta-tiimi) olisi asiakas- ja aluetuntemusta, ja tiimi toimisi yhdessä paikallisten yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Se olisi silta julkisen ja yksityisen puolen resurssien järkevässä käytössä sekä aluetuntemuksessa.

Sote-Navigaattori-toimintaan voisi hakea oppia esimerkiksi Kuopion alueen sote-päivystysestä, jossa ambulanssi, sosiaalipäivystys, kotihoito ja turvapuhelinpäivystys toimivat yhdessä ja niitä koordinoidaan samasta huoneesta. TAMKissa on valmiina koulutusohjelma laaja-alaisten sote-asiantuntijoiden kouluttamiseen. Hyvinvointialueiden etsikkoaikana meidän pitäisi rohkeasti kokeilla ja kehittää uusia tapoja tehdä yhdessä.

Kirjoittaja

  • Harju, Elina

    Lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu