Mittaamalla ja kokeilemalla eteenpäin – lisää ravinne- ja energiatehokkuutta maatiloille
Riitta Lehtinen, Annika Michelson, Susanna Valtonen Hämeen ammattikorkeakoulu. Kuvaajana Teemu Rekola Hämeen ammatti-instituutti. Kirjoittajat toteuttavat Ravinne- ja energiatehokas maatila –hanketta ja ovat osa yli 50 aktiivisen toimijan verkostoa.
Yhdessä enemmän
Tulevaisuudessa maatilojen tulee toimia entistä vähähiilisemmin sekä resurssitehokkaammin. Maatalousopetusta tarjoavien korkeakoulujen ja ammattiopistojen verkosto on vastannut haasteeseen seuraamalla mukana olevien kahdeksan opetus- ja tutkimusmaatilan energia- ja ravinnevirtoja sekä jakamalla osaamista verkoston toimijoiden kesken ja avoimilla verkkosivuilla.
Ravinnetaselaskelmien ja energiasuunnitelmien avulla on löydetty kehittämiskohteita ja toisaalta uudelleen ja uudelleen törmätty mittausten haasteellisuuteen. Vanha sanontahan kuuluu, mitä mittaat, sitä voit parantaa. Opetus- ja tutkimusmaatiloille on hankittu erilaisia mittausvälineitä, kuten ajoneuvovaakoja ja sähkömittareita. Mittauksia ja havaintoa tehdään eri oppilaitoksissa ja käytettyjä yhteisiä menetelmiä ja niillä saatuja tuloksia vertaillaan ja analysoidaan. Kaikkia asioita, vaikkapa biologista typensidontaa, ei voida tilaolosuhteissa kuitenkaan mitata, ja niiltä osin joudutaan turvautumaan arvioimiseen ja yleisiin viitearvoihin. Jos kuitenkin lähtötiedoissa arvioidaan paljon, laskelmien käyttökelpoisuus vähenee.
Monipuolista sisältöä
Mukan olevilla oppilaitoksilla on erilaisia vahvuuksia ja aikaisempaa osaamista. Näiden perusteella mukaan valikoituivat seuraava aiheet: biokaasu, energiatehokkuuden mittaaminen, kiinteät biopolttoaineet, kompostointi, lantalogistiikka, omalannoitteet, valkuaisomavaraisuus ja vesiensuojelu ja ravinteidenhallinta.
Lantalogistiikasta löydät tietoa vaikkapa lannan separoinnista ja erilaisista levitysmenetelmistä. Uusinta uutta ovat vetoletkulevityksen käyttö tai separoidun kuivajakeen käyttö uudelleen kuivikkeena. Omalannoitteista löydät hyvin konkreettisia esimerkkejä ravinteiden kierrätyksestä: ”yksi hevonen lannoittaa vuodessa reilusti omat kauransa, sillä lannan ravinteet riittävät puolen hehtaarin alalle”.
Kasvukauden etenemistä ja kasvustoja voit seurata esimerkkilohkojen kautta Mustialan peltolohkot – ympäristöstä. Havaintojen tekemiseen on käytetty perinteisen pellolla liikkumisen lisäksi myös pienoishelikopteria. Runsas kuvamateriaali kertoo hyvin konkreettisesti ohran, rapsin, herneen, vehnän ja nurmen kehityksestä keväästä syksyyn. Ja muissa aiheissa paljon muuta mielenkiintoista!
Käy katsomassa www.ravinnejaenergia.fi ja seuraa Facebookissa http://www.facebook.com/Ravinnejanergia
Maaseutuparlamentissa Leppävirralla olemme mukana Kumppanitorilla MMM:n osastolla.
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatti-instituutti, Haapajärven ammattiopisto, Ammattiopisto Livia, Yrkeshögskolan Novia, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Ostopalveluna mukana myös: Koulutuskeskus Sedu, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto sekä Ylä-Savon ammattiopisto. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.