Nyt se on virallista!

Pilotissa on kolmen sortin kumppanuuspöytiä, joiden kokoonkutsujat ovat kaupungin virkamiehiä. Suluissa on karkea jako pöytien logiikasta:

1. Kylien kumppanuuspöytä (paikkaperusteinen)
2. Vapaaehtoistoiminnan kumppanuuspöytä (asiaperusteinen)
3. Palvelujen saavuttavuuden kumppanuuspöytä (asiaperusteinen)

Tausta ja tarve

Pieksämäki on kahden liitosvaiheen kuntaliitoskunta. Vuosina 2004 ja 2007 tehdyissä liitoksissa kaupunkiin ei perustettu aluejohtokuntia eikä maaseutualeille vastuuvirkamiehiä.

Pian porkkanarahojen huvettua huomattiin, että palvelut keskittyvät keskustaan ja kiinnostus paikallispolitiikkaan ohenee. Toisaalta päätöksenteon valmistelussa ja yhtä lailla poliittisessa keskustelussa havaittiin paikkatuntemuksen puutteita.

Pieksämäen kylät yhdistivät voimansa ja perustivat vuonna 2012 koko kaupungin kokoisen asukas- ja kyläyhdistyksen Pieksämäen kylät ry:n. Yhdistys on vetänyt alusta asti kylien kehittämishankkeita ja rakentanut siltoja kaupungin suuntaan.

Runsaan 18 000 asukkaan Pieksämäen kyläorganisaatio on ainutlaatuinen, sillä paikallisen katto-organisaation alla on liitoskuntien kokoisia kyläyhdistyksiä ja niiden alla kylien kokoisia kyläyhdistyksiä.

Pieksämäen kylien kehitystyössä on saatu aikaan myös herääminen kirkonkylien keskustoissa, mikä sekin on vielä kohtuullisen poikkeuksellista.

Kyläorganisaation muodostuminen antoi erinomaisen pohjan alkaa kehittämään kumppanuuspöytiä.

Kylien kumppanuuspöydän lisäksi nähtiin tarpeelliseksi pilotoida myös muita pöytiä.

Kolmannen ja neljännen sektorin merkitys vahvistuu tulevaisuuden kunnissa ja tämä poiki kokeilemaan seuraväen yhteistä kumppanuuspöytää.

Palvelujen keskittyminen ja mittavat säästöt ovat puolestaan vauhdittaneet uusien toimintatapojen kehittämistä. Tähän tarpeeseen perustettiin asiantuntijapohjainen palvelujen saavutettavuuden kumppanuuspöytä Etelä-Savon maakuntaliiton esimerkin innoittamana.

Pöytä 1 Kylien kumppanuuspöytä

Kylien kumppanuuspöytiä on kolme, yhtä monta kuin entisiä itsenäisiä peruskuntia.

Alueen kyläyhdistys kerää pöytään ajankohtaisia asioita, pöydän vastuuvirkamies kerää ajankohtaisia asioita hallintokunnilta. Esityslistan kokoaa kyläasiamies.

Kuva kertoo pöytien roolin.

Vuosien 2015-2016 aikana pöytien työskentelyyn toi vahvan leiman kaupungin säästöohjelma. Pöydissä keskusteltiin hyvässä hengessä uusista toimintatavoista ja tehokkaammista tilojen käytöstä. Pöytien kokoukset poikivat usein uusia neuvotteluja ja asukasiltoja.

Vajaan vuoden aikana kylien kumppanuuspöydässä on keskustelu noin 200 eri aiheesta. Pöydät kokoontuvat noin neljä kertaa vuodessa. Myös yhteisiä kylien pöytiä on pidetty.

Pöytien kautta kaupunki sai monta uutta näkökulmaa palvelutuotannon kehittämiseen ja säästöohjelman toteuttamisvaihtoehtoa. Ennen kaikkea asukkaiden osallistuminen vähensi muutosvastarintaa.

Pöytä 2 Vapaaehtoistoiminnan kumppanuuspöytä

Pieksämäellä on noin 600 yhdistystä ja kolme kaupungin ylläpitämää järjestötaloa. Kaksi näistä on entisiä kunnanvirastoja liitoskuntien kirkonkylillä.

Vapaaehtoistoiminnan kokoonkutsujaksi haluttiin vapaa-aikalautakunnan esittelijä, kansalaisopiston rehtori ja pöydän kokouksiin ovat tervetulleita kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet järjestöt.

Pöytä on toteuttanut yhdessä vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksen ja vauhdittanut vapaaehtoistyö.fi –sivuston käyttöönottoa Pieksämäellä. Sivusto otettiin käyttöön 1.1.2017.

Merkittävä pöydän saavutus on myös senioreiden harrastepäivä syksyisin kaupunkikeskustan järjestötalolla. Eri pöydissä oli kasvanut huoli maalta kaupunkiin muuttaneiden yksinäisyydestä ja tähän yhdeksi ratkaisuksi syntyi senioreiden harrastepäivä, missä järjestöt esittelevät toimintojaan.

Pöytä 3 Palvelujen saavutettavuuden kumppanuuspöytä

Palvelujen saavutettavuuden pöydän kokoonkutsuja on ollut Pieksämäen kaupungin vanhuspalvelujen tulosaluejohtaja. Hän valmistelee esityslistan yhdessä pöydän väen kanssa.

Pöydän jäsenet ovat olleet etupäässä ikääntyvien ihmisten parissa työskenteleviä asiantuntijoita eri organisaatioista.

Yhteisissä napakoissa kokouksissa on käynnistetty mm. ikääntyvien kortteli- ja kylätalokerhojen suunnittelu. Uusia kerhoja on syntynyt parin vuoden aikana jo kuusi ja ne kaikki toimivat vapaaehtoisten, seurakunnan ja kaupungin yhteistyöllä ilman ulkopuolista rahoitusta.

Pilottipöydillä yhteiset pelisäännöt

Pilottivaiheessa sovittiin, että Pieksämäen kumppanuuspöytien kokoukset kestävät enintään 1,5 tuntia. Kokousaika käytetään keskusteluun, kahvia juodaan vain poikkeustapauksissa.

Pöydillä ei ole erillistä budjettia.

Kylien pöydässä on keskeistä keskustelu, muissa pöydissä voidaan viedä asioita pidemmällekin.

Nyt se on virallista - piloteista vakiintuneeseen käytäntöön

Syksyllä 2016 Pieksämäen hallintosääntöä uudistettiin lakkautettavan sivistysjohtajan viran vuoksi.

Samassa yhteydessä ehdotettiin hallintosääntöön kuntalaisten osallisuuden työkaluksi kumppanuuspöytää.

Marraskuussa 2016 kokoontunut kaupunginvaltuusto oli yksimielinen ja uusi hallintosääntö astuu voimaan kesäkuussa 2017.

Kumppanuuspöytä löytyy Pieksämäen kaupungin hallintosäännön pykälästä 12 Vaikuttamistoimet:

”Kaupunki tukee Kuntalain 22 §:n mukaista asukkaiden, järjestöjen, paikallisyhdistysten, oppilaitosten, yritysten ja muiden sidosryhmien oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua, joka koskee koko kunnan tai sen osa-alueen kehittämistä. Menetelmänä voidaan käyttää esim. kumppanuuspöytää. Tarvittaessa tätä toimintaa koskevat tarkemmat päätökset tekee kaupunginhallitus.”

Hallintosäännön valmistelussa apuja Kuntaliitolta

Kumppanuuspöytien kehitystä on tehty Pieksämäellä asukkaiden, kaupungin virkamiesten ja valtakunnallisen kumppanuuden kätilön Ritva Pihlajan kanssa. Vertaiskeskusteluja on käyty myös muiden kumppanuustyötä ruohonjuuritasolla tekevien kanssa.

Kumppanuuspöydän vakiinnuttamiseksi Pieksämäen kyläasiamies Vuokko Jaakkola haastatteli syksyllä 2016 kaupunkikonsernin johtoryhmän jäsenet ja keräsi johdon ajatuksia kumppanuuspöydän pilotista ja pöytien jatkuvuudesta.

Pieksämäen kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan ajatus luottamushenkilöiden osallistumisesta kumppanuuspöytään otetaan tarkasteluun pilotin vakiinnuttamisvaiheessa.

Talvella 2016 kyläasiamies sai taustatukea ja asiantuntija-apua Kuntaliitosta. Pieksämäen hallintosäännön sorvaustyössä olivat mukana tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen, johtava lakimies Riitta Myllymäki ja erityisasiantuntija Päivi Kurikka.

Teoreettista pohdintaa

Yhteisessä neuvonpidossa todettiin, että hallintosäännössä kumppanuuspöytä voidaan ajatella kahdesta näkökulmasta. Se on ratkaisuja työstävä kehittämisrakenne sekä täydentävä osallistumisen malli.

1. Kehittämisrakenne: Siinä luodaan löyhä rakenne, jossa eri toimijat (asukkaat, järjestöt, paikallisyhdistykset, kunta, kuntayhtymä, oppilaitokset, yritykset jne.) pohtivat yhteistuumin tietyn palvelun tai laajemmin ihmisten elinympäristön kehittämistarpeita ja etsivät näihin yhdessä ratkaisuja.
   
2. Täydentävä osallistumisen malli: Kuntalain hengen mukaisesta on parantaa kunnan asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa sekä edustuksellisen järjestelmän että suoran osallistumisen kautta. Kumppanuuspöytä tuo virallisten elinten rinnalle osallistumisen ja vaikuttamisen välineen, jossa kumppaneiden ääni kuuluu.

Sille ei voida antaa päätöselinten toimivaltaa.

Sitä on kokemusten mukaan myös tarpeetonta rajata, vaan kokoontua tarpeen mukaan. Kumppanuuspöytä kuuluu kuntalain hengen mukaiseen vuorovaikutteiseen kulttuuriin.

Onnistuakseen kumppanuuspöydän osallistujien tulee

• määritellä työskentelyn tavoitteet,
• luoda yhteiset arvot ja sopia osapuolten tasavertaisuudesta ja
• rakentaa keskinäistä luottamusta.

Kuntalaisten osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista lakiteksti löytyy kuntalain pykälästä 22.

Lopuksi

Pieksämäen kumppanuuspöytien kirjaaminen kaupungin hallintosääntöön on merkittävä Kyläkumppani plus –hankkeen tulos. Eikä vain hankkeen, vaan kaikkien kumppanuustyötä tekevien ansioksi tämä voidaan lukea.

Kehittämisen työkalu Plussa on kaksivuotinen Leader-rahoitteinen hanke, jonka isäntä on Pieksämäen kylät ry. Hankkeella on viisi tavoitetta, joista vain kaksi liittyy osallisuuden lisäämiseen.

Pieksämäen kumppanuuspöytien toimintamallista tehdään sähköinen esitys ja se valmistuu huhtikuussa 2017. Hanke päättyy toukokuussa 2017.

Pieksämäen kylien kehittäminen on noteerattu hienosti: Vuonna 2015 työlle saatiin Etelä-Savon parhaat –tunnustus Etelä-Savon maakuntaliitolta. Vuonna 2016 kyläasiamies valittiin Vuoden pieksämäkeläiseksi Pieksämäen hyväksi tekemästä työstä.

Ihan aiheesta tässä saapi tuulettaa, eikö!

Kirjoittanut Vuokko Jaakkola

Kirjoittaja toimii Pieksämäen kyläasiamiehenä.