Satavuotiaalle Suomi-neidolle arvoisensa Maaseutuparlamentti

Asialliset hommat hoidetaan mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat

Herroille pokkurointi on tuottanut omaperäisen suomalaisen kansanluonteen. Asialliset hommat hoidetaan mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat. Omaan osaamiseen ja tekemiseen ei oikein uskota, vaan jostain pitää löytää kansainvälisen tason johtaja viemään Nokia finaaliin. Urheilutoimittajan tyypillisin kysymys ulkomailla on ”what do you think of Patrik Laine – and our country Finland, thousand lakes you know”.

Urheilutoimittajan tyypillisin kysymys ulkomailla on ”what do you think of Patrik Laine – and our country Finland, thousand lakes you know”.

Olemme oppineet sitkeiksi, tottelevaisiksi ja tekemään hullun lailla töitä käskystä. Laki ja järjestys ovat täällä kaikki kaikessa, niistä voi purnata mutta niitä on noudatettava. Kansalaisaktiivisuus on pahimpina aikoina palkittu napilla otsaan, mikä etenkin kylillä muistetaan yhä.

Voima synnyttää vastavoiman

Voima synnyttää silti vastavoiman meilläkin. Kylätoimintaliike syntyi 1970-luvulla maaseudun tyhjenemisen, keskittämiskehityksen ja keskusjohtoisuuden kansalaislähtöiseksi vastavoimaksi. Parlamentaarisen demokratian rinnalle syntyi uusi vaikuttamiskanava, osallistuva demokratia. Vuonna 1982 perustettiin valtakunnallinen Kyläasiain neuvottelukunta. 1990-luvulla syntyivät maakunnalliset kylien yhteenliittymät ja kylätoimintaa voimistavat Leader-ryhmät. Kansanliike palkittiin sekä YK:n toimesta että Right Livelihood -palkinnolla (vaihtoehto-Nobelilla) "for showing a dynamic path to rural regeneration, decentralisation and popular empowerment”.

Suomen Kylätoiminta ry perustettiin Kyläasiain neuvottelukunnassa virinneen toiminnan pohjalle v. 1997. 2000-luvulla Leader-ryhmien jäsenyyden ja kolmikantapäätöksenteon myötä myös julkinen sektori saatiin osalliseksi toimintaan – alettiin puhua kumppanuudesta. Voimat yhdistyivät ja kansanliikkeestä kypsyi valtionapua nauttiva, asukasmaaseudusta huolehtiva ja vastuuta kantava palveluntuottaja ja laajan maaseutumme eduntekijä.

Kun ajattelemme itsenäisyyteemme johtanutta kansallisromantiikan kautta, juuri kylät ja niiden jurot asukkaat olivat isossa roolissa. Sukunimiä käännettiin suomeksi ja innoitusta haettiin niemistä, notkoista ja saarelmista. Nyt sata vuotta myöhemmin kohtaamme maamme ensimmäisessä laajapohjaisessa Maaseutuparlamentissa keskellä kauneinta Järvi-Suomea.

Maaseudun yhteinen ääni valtakunnan politiikassa ja Euroopassa

Kansainvälisen osion vetonauloina ovat tarinankerronta, maahanmuuttajien kotouttaminen ja uusien kumppanuushankkeiden rakentaminen. Maaseutuparlamentissa koottava julkilausuma on maaseudun yhteinen ääni paitsi valtakunnan politiikassa myös lokakuulla järjestettävässä Euroopan maaseutuparlamentissa Hollannissa.

Tervetuloa takaisin luontoon, kansamme alkulähteille itselliset, ylpeät ja omaperäiset 2010-luvun suomalaiset!