Sote- ja maakuntauudistus haastaa järjestöt koko maassa
Suomessa toimii noin 10 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, väestöltään pienimmissä maakunnissa järjestöjä on pari sataa, Uudellamaalla lähes 2000. Suhteessa asukasmäärään juuri pienissä maakunnissa on usein aktiivisimpia järjestötoimijoita.
Järjestöjen toiminta vaihtelee suuresti. Lähes tuhat järjestöä tuottaa moninaisen kirjon palveluja esimerkiksi lastensuojelun, päihdehuollon, kehitysvammaisten asumisen tai vanhustenhuollon parissa. Jotkut toimintakentät, kuten viittomakielisten palvelut, ovat lähes yksinomaan kolmannen sektorin tuottamia.
Virallisen järjestelmän tukipilari
Palvelutoiminta on haasteiden edessä sote-uudistuksessa. Kauppa käy kiivaaseen tahtiin, kuten kuntienkin toimintojen ja kiinteistöjen kanssa. Myyminen on houkuttelevaa, kun tulevaisuus on epävarmaa ja uhkana on tyhjä ja tuottamaton kiinteistö. Pelätään, että isot maakunnat hankkivat niin isoja kokonaisuuksia, etteivät pienet pysy mukana. Keskeistä on selkeyttää tilanne ja tulevaisuuskuva nopeasti sekä antaa maakunnille laaja liikkumavara sen suhteen, miten ne palvelunsa järjestävät, tuottavat ja hankkivat.
Palveluja tuottaa tuhat, vapaaehtoistyötä tekevät lähes kaikki 10 000. Toista miljoonaa jäsentä ja puoli miljoonaa vapaaehtoista ja vertaistukijaa tekevät arviolta 21 000 henkilötyövuoden panoksen korvauksetta yhteiskunnan ja apua tarvitsevien hyväksi sote-järjestöjen kautta. Ilman tätä panosta virallinen järjestelmä olisi suurissa vaikeuksissa.
Miten käy säästöjen ja ihmisten jos vapaaehtoisuuden pohja pettää?
Vapaaehtoistyötä ei juuri tehdä yrityksissä, voitontavoittelu omistajan taskuun ja vapaaehtoisuus eivät kuulu yhteen. Tämä on yksi vähän keskusteltu teema – miten käy säästöjen ja ihmisten, jos vapaaehtoisuuden pohja pettää.
Vapaaehtoistyö tarvitsee useimmiten onnistuakseen ja muodostuakseen pitkäjänteiseksi ja tehokkaaksi rakenteen ja tuen. Se rakenne ovat järjestöt. Suuri osa paikallisista järjestöistä toimii ilman palkattua työvoimaa, hyvin pienellä budjetilla. Keskimääräinen kunnan antama avustus on 600 € per vuosi. Sen kerroinvaikutus on valtava, vaikka summat julkisissa budjeteissa ovat pieniä. Uusia maakuntia rakennettaessa on mietittävä, miten turvataan järjestöjen toiminnan jatkuminen ja kumppanuus myös tulevaisuudessa.
Viisas on se, joka ottaa järjestöt mukaan
Viisas maakunta ottaa järjestöt mukaan suunnitteluun ja valmisteluun jo nyt, kun uusia rakenteita luodaan. Aloittaessaan toimintansa, maakunnan on syytä perustaa järjestöneuvottelukunta. Mallia voi ottaa olemassa olevista järjestöneuvottelukunnista mm. Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Pohjanmaalta tai Lapista. Palvelupuolella järjestöt voivat tuoda palveluiden käyttäjien äänen mukaan kehittämiseen ja suunnitteluun. Niin luodaan aidosti käyttäjälähtöinen järjestelmä.
