Valinnanvapautta Ylä-Savossa

Hiljattain päättyi asiakkaan valinnanvapautta koskeva lausuntokierros. Lakiehdotus sai osakseen ankaraa kritiikkiä, ja kuilu erilaisten näkemysten välille repesi leveäksi. Sekavasta mallista on ollut vaikea hahmottaa, miten se toimisi elävässä elämässä, etenkin harvaan asutuilla alueilla.

Nyt olisi aikalisän paikka. Ennen päätöksiä tulisi luoda toimiva palvelujärjestelmä, kokeilla, kerätä kokemuksia ja edetä vaiheittain mahdollisia valuvikoja korjaten. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra toteuttaa parhaillaan hanketta, jonka tavoitteena on saada kokemuksia ja tietoa eri toimintamallien käytöstä. Valinnanvapauskokeilu toteutetaan viidellä alueella, joista Ylä-Savo (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä) edustaa maaseutumaisia alueita.

Mikäli kokeiluhankkeista saadaan onnistuneita tuloksia, näistä kannattaisi ottaa oppia. Tammikuusta 2017 lähtien on Ylä-Savon sote-kuntayhtymän alueella kokeiltu asiakkaan valinnanvapautta terveyskeskustasoisissa palveluissa. Asiakas voi valita omat palvelunsa joko alueensa terveyskeskuksista tai kahdelta yksityiseltä lääkäriasemalta, joita pyörittävät Kunnanlääkärit ja Terveystalo. Asiakasmaksun suuruus on sama julkisella ja yksityisellä puolella.

Onnistuneita mielikuvia

Yksityiset lääkärifirmat ovat panostaneet markkinointiin. Niiden värikkäillä verkko- ja Facebook-sivuilla esiintyy hymyileviä ja palveluhenkisiä ihmisiä. Asiakaspalaute on enimmäkseen ylistävää. Jo kättelyssä julkinen vaihtoehto on hävinnyt mielikuvamarkkinoinnissa. Sonkajärvi, Kiuruvesi ja Vieremä markkinoivat itseään terveyskeskusten ankeilla julkisivukuvilla.

Kiinnostavaksi jää seurata, millaisilla tiedoilla ja taidoilla asiakkaat valitsevat palvelutuottajan. Pelkkien mielikuvien perusteella valintoja ei tulisi tehdä, vaan tarvitaan myös faktatietoa vaihtoehtojen vertailemiseksi. Toistaiseksi vertailukelpoista ja helppotajuista materiaalia ei ole tarjolla.

Tiedot kokeilun vaikutuksista ovat vielä vähäisiä ja pirstaleisia, mutta jotain kertoo se, että innokkuus vaihtaa terveysasemaa on vaihdellut suuresti kuntien välillä. Vieremällä kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä terveyskeskuksen palveluihin, ja siirtyminen yksityiselle puolelle on ollut vähäistä.

Sen sijaan Kiuruvedellä 28 prosenttia kunnan asukkaista oli lokakuuhun mennessä siirtynyt Kunnanlääkärien asiakkaiksi. Yritys ilmoittaa tavoittelevansa asiakkaakseen joka kolmannen kuntalaisen. Potilaina on lapsia, vanhuksia ja työttömiä eli myös paljon hoitoa vaativia. Innokkuuteen vaihtaa terveysasemaa on saattanut vaikuttaa sitkeä lääkäripula, jota ei ole Kiuruvedellä saatu korjattua.

Väheneekö eriarvoisuus?

Maaseudun kannalta Sitran kokeiluhanke on erityisen kiinnostava, onhan palvelumarkkinoiden toimintaedellytyksiä epäilty harvaan asutuilla alueilla. Kokeilussa pyritään edistämään ja arvioimaan muun muassa asiakaslähtöisyyden toteutumista, kansalaisten eriarvoisuuden vähentymistä, palvelujen saatavuuden paranemista sekä uudenlaisten yhteistyömallien syntymistä kolmannen sektorin kanssa.

Kiinnostavaa on myös seurata, kuinka kannattavaa yksityinen terveysbisnes on. Kunnanlääkärit ei odota suuria rahavirtoja. Yritys saa jokaisesta asiakkaasta 22 euron korvauksen kuukaudessa. Summa on kovin pieni etenkin, kun toiminta on jouduttu aloittamaan tyhjästä.

  • Lehtola, Ilkka

    Yliopistotutkija (toiminut 31.1.18 asti KAHVEE-verkoston erityisasiantuntijana), Itä-Suomen yliopisto

    Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@uef.fi
    Puhelinnumero: +358 (0)50 597 3838

    Maaseutumaantiede, maaseutupolitiikka, sote-uudistus, lapsi- ja perhepalvelut maaseudulla.