Hyvä elämä Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeessä keskusteltiin niin hämäläisyydestä kuin hämäläisille tärkeistä asioista. Päivää yhteisesti virittelemässä ollut riihimäkeläinen tutkija Juho Haavisto nosti esille mielenkiintoisia faktoja ja sai kuulijansa nauramaan. Etukäteen tärkeiksi havaituista teemoista maakunnassa keskusteltiin kolmessa erillisessä työryhmässä. Näitä olivat 1.) koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen sekä työvoiman saatavuus, 2.) pendelöinti, monipaikkaisuus ja saavutettavuus, sekä 3.) asuminen, palvelut ja yhteisöt.

Yhteenveto keskusteluista

Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen sekä työvoiman saatavuus

Tärkeäksi tässä pöydässä koettiin uskallus toteuttaa unelmiaan uudella tavalla Kanta-Hämeessä. Tämän mahdollistamiseksi keskusteltiin tarpeesta elinvoimaiseen maakuntaan, jossa koulutukseen sekä osaamisen vahvistamiseen on huolella panostettu. Työryhmässä kaivattiin entistä vahvempaa verkostoitumista nykyisen ja tulevan yrittäjyyden kehittämisen tueksi; sen tulisi olla laajaa ja monitasoista kuntien, yrittäjien, oppilaitosten sekä muiden toimijoiden välillä. Työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden kannalta suuri painoarvo on yleisellä kokonaisuudella. Tähän katsottiin kuuluvaksi niin perheen ja puolison hyvän olon tunne, asumisen kysymykset sekä kaikkien tarpeellisten verkostojen kattavuuden. Positiivisena loppukaneettina painotettiin maakunnassa jo olemassa olevan hyvän näkyväksi tekemistä.

Pendelöinti, monipaikkaisuus ja saavutettavuus

Vaikka kantahämäläisiä välillä moititaan hitaiksi, on heillä suuri tarve liikkua ympäröiville alueille niin työn kuin vapaa-ajankin merkeissä. Ja mitä nopeammin sen parempi, sillä matka-aika todettiin pendelöinti-pöydässä matkan pituutta olennaisemmaksi tekijäksi. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Kanta-Häme antaa erinomaisen mahdollisuuden muuttaa etätöihin maakuntaan. Tätä vahvistaakseen pitäisi kuitenkin saada matkaketjut kuntoon kaikilla eri tasoilla koko maakunnan alueella. Tämä tarkoittaa enemmän huomiota, panostuksia sekä resursseja julkisen liikenteen ohella myös pysäköintiin, teiden kuntoon ja latausasemaverkostoon. Liikenneyhteyksien osalta maakunnan seutukunnat poikkeavat toisistaan Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen sijaitessa junaradan sekä Suomen kasvukäytävän varrella, Forssa taas siitä sivummassa muiden yhteyksien varassa. Uusina liikkumisen ratkaisuina maakuntaan pohdittiin muun muassa tiuhempia julkisia yhteyksiä ympäryskaupunkeihin, erilaisia liikkumismuotoja (kuten esimerkiksi kimppakyytejä ja yhteiskäyttöautoja) sekä junaliikenteen avaamista kilpailulle.

Asuminen, palvelut ja yhteisöt

Koska saa kutsua itseään kantahämäläiseksi? Tämä puhututti pöydässä mielipiteitään vaihtamassa olleita, niin paljasjalkaisia kuin alueelle myöhemmin muuttaneita keskusteluvieraita. Tarve toivottaa uudet tulijat tervetulleiksi yhteisöön sekä kannustaa kaikkia maakuntalaisia omaehtoiseen tekemiseen korostui päivän keskusteluissa monin eri virkkein ja tulokulmin. Tätä vauhdittaisi osaltaan maaseutuasumiseen, liikkumiseen ja palveluihin liittyvien esteiden poistaminen. Kyseisten asioiden lisäksi hapuiltiin uudenlaisia ratkaisuja ja innovaatioita menestyksen edellyttäjiksi. Yhteiseksi maakunnalliseksi tavoitteeksi muodostui perinteiden, nykyajan, uusimman tiedon ja kohtuuden varaan rakentuva paikkalähtöinen talous, jossa jokaisen on hyvä elää. Vastauksena alun kysymykseen: kaikki olivat yksimielisiä siitä, että jokainen on ansainnut kantahämäläisen tittelin heti kun siltä itsestä tuntuu. Tervetuloa Hämeeksi!