Hyvä elämä Lapissa
Lapin kunta- ja aluekehityspäivillä oli mukana n. 150 osallistujaa eri puolilta Lappia. Vastauksia haettiin ja saatiin yhteisissä keskusteluissa, joissa keskeisiksi teemoiksi nousivat mm. alueellinen tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus, työvoiman saatavuus, kansalaisyhteiskunnan rooli sekä väestörakenteeseen liittyvät kysymykset.
Kuntien roolia pohdittiin muun muassa älykkään uudistumisen kannalta: onko kunnilla mahdollisuuksia toimia eri tavoin ja kokeilla erilaisia tapoja tuottaa palveluja? Mitä kaikkea kunnan elinvoimatehtävällä tarkoitetaan? Työvoiman, kansalaisyhteiskunnan ja väestörakenteen keskiössä on ihminen: mikä saa muuttamaan työn perässä tai osallistumaan yhteiseen tekemiseen? Mikä lisää veto- ja pitovoimaa?
Pohjoisen elinvoiman todettiin koostuvan ja kasvavan ainakin seuraavilla eväillä: osallistamisen, keskustelun ja yhteistyön lisäämisellä, yritys- ja asiakaslähtöisyydellä sekä laajentamalla ymmärrystä siitä, mistä kaikesta elinvoima koostuu.
Vihreää siirtymää varten tehdään koko Lappia koskevat avaukset ja selvitykset
- Vastuussa: Lapin liitto, korkeakoulut, kunnat, yritykset, nimetty työryhmä, huippuasiantuntijat
- Osallistetaan myös asukkaita, päättäjiä
Ymmärretään elinvoimapolitikka kunnan keskeisenä tehtävänä
- Elinvoiman lähteiden tunnistaminen. Kunnissa pitää ymmärtää elinvoima laajasti eri sektorien yhteistyönä (ei siiloja ja poteroita) -> koulutusta kuntiin. Yhteistyötä, mukaan päättäjät, yrittäjät ja asukkaat, keskustelua. Elinvoimaa on mm. koulutus, sivistys, hyvinvointi: ”koko elämän kokoinen paketti”.
Lappi ei ole ongelma vaan ratkaisu
- Ylpeys omasta maakunnasta ja olosuhteista. Jokainen on lähettiläs.
Mahdollisuus kokeilla innovaatioita.
Kokeillaan uusia osallisuuden ja vaikuttamisen muotoja (mm. kaavakävelyt)
- Lisätään osallistamista ja otetaan uusia osallistavia menetelmiä käyttöön. Jalkaudutaan ihmisten pariin, hyödynnetään teknologiaa ja virtuaalisia alustoja, sovelluksia, pelillisyyttä, jolla madalletaan osallistumiskynnystä jne. Viestitään paremmin osallistumismahdollisuuksista. Koulutusta viranhaltijoille osallistamisesta. Nuoret mukaan ideoimaan.
Tuodaan aito asiakasymmärrys osaksi TKI-toimintamallia, jotta toiminta palvelee todellisia tarpeita
- Yrityslähtöisyyttä ja selkokieltä kehittämiseen. Kehittäjät ja yrittäjät eivät ymmärrä toisiaan, puhuvat eri kieltä – jo käsite TKI ei avautunut kaikille. Avointa vuoropuhelua, aktiivista keskustelua, tiiviimpää yhteistyötä toimijoiden kesken. Myös asiakkaat mukaan kehittämiseen.
Tuetaan kuntia asuntohaasteiden ratkaisujen löytymisessä
- Ara-rahoitus myös Lappiin. Hankeperhe / hankkeita asuntopulaa ratkaisemaan. Kuntien roolia asumisratkaisuissa miettivä uudelleen (kaavoitus). Asuntopula ja työvoimapula kytköksissä toisiinsa. Tyhjät asunnot ja talot hyötykäyttöön. Markkinaehtoinen rakentaminen ja hyvä tuotto pääomalle -> houkuttelee yksityisiä gryndereitä. Omat asuntomessut. Erilaisten asumiskokeilujen mahdollistaminen (mahdollisuus vaihtaa vapaa-ajan asunto vakituiseksi, minitalot, alivuokralaisuus, coolboxit).
Maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteeri Virpi Harilahti-Juola veti tapahtuman päätteeksi yhteen keskustelujen antia. Esitys on nähtävissä alla.
Mistä koostuu pohjoisen elinvoima vuonna 2025? (pdf)
Vuoden 2022 Lapin kunta- ja aluekehityspäivien järjestäjinä toimivat Lapin liitto, Lapin yrittäjät, Kittilän kunta sekä maaseutupolitiikan neuvosto yhdessä Maahengen kanssa.
