Maaseutupolitiikan verkostohankkeet

Maaseutupolitiikan työlle on ominaista verkostomainen toimintatapa, jossa maaseutua kehitetään eri tasoilla julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä. Maaseutupolitiikan verkostohankkeissa toiminta konkretisoituu.

Maaseutupolitiikan verkostot edistävät MANEn tehtävien ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 toimenpiteiden toteuttamista. Verkostot kokoavat yhteen eri toimijoita kylistä valtionhallintoon, tavoitteena vaikuttaa maaseutunäkökulman parempaan huomioimiseen päätöksenteossa.

Verkostot rahoitetaan MANEn käytettävissä olevista maaseutupolitiikan valtakunnallisista kehittämisvaroista ja taustatahoina voivat toimia esimerkiksi tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt, edunvalvontajärjestöt ja ministeriöt. Kehittämisvarojen lähteet ovat valtion talousarvion maaseudun kehittämisen momentti 30.10.63 ja Maatilatalouden kehittämisvarasto Makera.

Alla listaus vuosina 2024-2027 toimivista verkostoista. Verkostoa hallinnoivat taustatahot on mainittu suluissa. Listauksessa olevista verkostoista voit lukea lisää verkostojen toimintaa esittelevillä Maaseutupolitiikan verkostot-sivulla:

  • MAALLEKO –verkostohanke, Maaseudun asuttavuus, asuminen ja kotoutuminen maaseudulla. (Itä-Suomen yliopisto/Karjalan tutkimuslaitos (UEF/KTL), Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), Vaasan yliopisto (UWASA) 2025-2026, Suomen kylät ry)
  • KERÄ - För hållbara landsbygder och en rättvis omställning, Oikeudenmukaisen siirtymän ja kestävien maaseutujen -verkostohanke. (Svenska lantbrukssällskapens förbund, Åbo Akademin Elinikäisen oppimisen keskus, Maaseudun Sivistysliitto)
  • TUUMA27 - Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseutualueilla –verkostohanke. (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti)