Laajakaista maaseudun elinvoimainvestointina

Kokonaiskuva: viestintäverkot kuntoon maaseudulla – valokuitu tarjolle kaikille

Valokuitu oli saatavissa vuoden 2019 lopussa koko suomessa 38 prosentista kotitalouksista. Laajakaistan tavoite vuodelle 2025 on 100 mbit/s, joka on nostettavissa 1 Gbit/s:iin. Tavoitteen saavuttamiseksi on lisättävä organisoitunutta yhteistyötä, yhteisrakentamista ja markkinaehtoista rakentamista. Yhteistyöllä saadaan toimiva infrastruktuuri. 

Maaseudulla ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla julkisen tuen merkitys on suuri ja usein välttämätön edellytys valokuidun rakentamiselle. Julkisen tuen avulla mahdollistetaan kestävät investointikustannukset myös harvaan asutuilla alueilla. Julkinen tuki tasoittaa maaseudun ja harvaan asutun alueen ominaispiirteistä, erityisesti pitkistä välimatkoista ja vesistöalueista aiheutuvia rakentamiskustannuksia. Valokuitu on keskeinen edellytys maaseudun elinvoiman edistämiselle.

Katso tekstin mukainen infograafi alta.

Lataa Viestintäverkot kuntoon maaseudulla -infograafi käyttöösi (2 Mb .jpeg -tiedosto). Infograafin linkki avautuu uuteen ikkunaan ja pääset tutkimaan infograafia tarkemmin.

Tilannekuva: maaseudun huippunopeat laajakaistayhteydet tavoitetason mukaiseksi 

Valokuidun saatavuus 2020 alussa oli seuraava:

• Nopea, latausnopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s:iin yltävä, kiinteä laajakaista oli vuoden 2019 lopussa saatavissa 64 prosenttia kotitalouksista. Eli lähes 1,8 miljoonaan kotitalouteen. Valokuitu oli puolestaan saatavilla 38 prosenttiin kotitalouksista. Kuituliittymien kokonaismäärä Suomessa oli 977 000 sisältäen myös yritysten käytössä olevat liittymät. Pääosa kuituliittymistä oli käytössä kotitalouksissa. 
• Valokuituyhteys oli saatavilla 26 prosenttiin kaikista suomalaisista rakennuksista. Saatavuus jakautui epätasaisesti: rivitalorakennuksista ja pientaloista oli kuidutettu vain 25 prosenttia, kerrostalorakennuksista sen sijaan 43 prosenttia. 
• Kaupunkimaisissa kunnissa vain 17 prosentilla pientaloista oli saatavilla valokuituyhteys. Sen sijaan maaseutumaisissa kunnissa tilanne oli huomattavasti parempi, valokuidutettujen pientalojen osuus oli jopa 38 prosenttia. Kerrostalojen valokuitusaatavuudet mainituissa asuinkuntatyypeissä olivat lähes samat. 
• Valokuituinvestoinnit ovat olleet viimeiset kaksi vuotta runsaat 170 miljoonaa euroa vuodessa. Kahden viime vuoden aikana kuituinvestoinnit liityntä- ja tilaajaverkkoon ovat muodostaneet lähes 70 prosenttia kaikista kuituinvestoinneista. Loput 30 prosenttia kuituinvestoinneista käytetään runkoverkkoon ja tukiasemayhteyksiin. 
• EU:n linjausten mukaan latausnopeudeltaan vähintään 100 megaan yltävä, kiinteä laajakaistan saatavuus tulee vuoteen 2025 mennessä olla 100 prosenttia kotitalouksista, sekä kaupungeissa että maaseuduilla. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu missään Suomen maakunnassa vuoden 2019 loppuun mennessä. 
• Valokuidun saatavuus koko Suomessa on 38 prosenttia, taajamassa 39 prosenttia ja taajaman ulkopuolella 25 prosenttia. Kiinteän verkon saatavuus kotitalouksissa on koko Suomessa 64 prosenttia, taajamassa 70 prosenttia ja taajaman ulkopuolella 25 prosenttia. 
• Kiinteän laajakaistan saatavuus ei toteudu yli 43 prosenttia vuosina 2018-2019 valmistuneissa omakotitaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa. Maaseutualueilla kiinteän laajakaistan saatavuus uusissa rakennuksissa on alle 24 prosenttia. 
• Vapaa-ajan rakennukset ovat usein sijoittuneet maaseutumaisille alueille, kun taas omakotitalot kaupunkien kehysalueille. Maaseutumaisilla alueilla kiinteän laajakaistan saatavuus näyttäisi olevan huomattavasti huonompi kuin kaupungeissa. Harvaan asutulla maaseudulla vain 12 prosenttia valmistuneista rakennuksista oli kiinteän laajakaistan alueella.

Katso tekstin mukainen infograafi alta.

Lataa Maaseudun huippunopeat laajakaistayhteydet tavoitetason mukaisiksi -infograafi käyttöösi (1 Mbit, -jpeg -tiedosto). Infograafin linkki avautuu uuteen ikkunaan ja pääset tutkimaan infograafia tarkemmin.

Vaikutus ja merkitys: toimiva infra elinvoiman alustana 

Vaikuttavuus valokuiturakentamisessa syntyy tarve – panos – tuotos – vaikutus – vaikuttavuus –ketjun mukaan seuraavasti:

1. Tarve: valokuitu on sijoitus tulevaisuuteen. Toimintavarmat ja nopeat tietoliikenneverkot ovat tiestöön ja sähköverkkoon verrattavissa olevaa perusinfrastruktuuria. Nämä vaikuttavat alueen elinvoimaan ja hyvinvointiin sekä kehittämisen mahdollisuuksiin.
2. Panos: 
   1. Julkinen tuki: poliittinen päätöksenteko ja kuntastrategian linjaukset ovat edellytys julkiselle tuelle. Kuntastrategialinjauksissa ja poliittisessa päätöksenteossa huomioidaan paikalliset ja alueelliset tarpeet. 
   2. Yksityinen rahoitus: valokuituverkon rakentamiseen tarvitaan myös yksityistä rahoitusta. Sen varmistamiseksi laajakaistaliittymille tulee olla riittävä kysyntä. 
3. Tuotos: alueella on myös toimintavarmat ja nopeat tietoliikenneverkot. 
4. Vaikutus: toimintavarmat ja nopeat yhteydet mahdollistavat uusia palveluja, joiden myötä maaseudun veto- ja pitovoima vahvistuvat. 
5. Vaikuttavuus: maaseudun elinvoima ja kilpailukyky lisääntyvät, mikä johtaa työnteon ja yrittämisen mahdollisuuksiin sekä myönteiseen väestökehitykseen. 

Infrastruktuuri on yksi alueiden kehitystä määrittävä tekijä. Valokuiturakentaminen voi käynnistää myönteisen kehityksen kehän. 

Valokuituinvestointi kynnysinvestointina synnyttää positiivisen vaikutusten kierteen näissä teemoissa:

• Digitaaliset palvelut mahdollistuvat.
• Palvelut arjessa ja työelämässä paranevat.
• Yritysvaikutukset, paikkariippumattomuus, suotuisa toimintaympäristö, saavutettavuus paranee.
• Asuminen ja vapaa-aika.
• Työn murros ja uuden teknologian hyödyntäminen.
• Etätyö, monipaikkaisuus, maaseudun pehmeät vetovoimatekijät.
• Elinvoimainen ja kilpailukykyinen maaseutu.

Katso tekstin mukainen infograafi alta.

Lataa Toimiva infra elinvoiman alustana -infograafi käyttöösi (1 Mbit, .jpeg -tiedosto). Infograafin linkki avautuu uuteen ikkunaan ja pääset tutkimaan infograafia tarkemmin.

Infograafit on tuottanut Kuntaliiton hallinnoima maaseutupolitiikan Maaseudun-INFRA-verkosto (2017-2021). Infograafit ovat vapaasti hyödynnettävissä, mainitsethan @maaseutupolitiikka ja #maapuhuu.