Yhteiskunnan kuljetukset

Eri julkisten toimijoiden hankkimat kuljetukset luovat säännöllisen, mutta hieman näkymättömän pohjan liikkumispalveluihin. Siksi ne on hyvä ottaa huomioon, kun mietitään liikkumisen kestävyyttä niin talouden, ekologisuuden tai sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.

Kuljetuspalveluiden vastuutahoihin tuli muutoksia hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Tällöin kunnilta siirtyi henkilö- ja tavarakuljetuksia hyvinvointialueiden vastuulle. Näiden muutosten heijastumista maaseutualueiden asukkaiden arkeen on käsitelty TUUMA-verkoston liikenneasiantuntija Heli Siirilän kirjoittamassa blogitekstissä.

Syksyllä 2022 Maaseutupolitiikan TUUMA-verkosto päivitti Yhteiskunnan kuljetuksia -kuvion. Kuvio havainnollistaa, mitä kuljetuksia on eri julkisen sektorin vastuulla. Päivitystyön pohjana on käytetty Siirilä, Eckhardt & Erkkilän (2020) laatimaa kuviota.

Kuvio löytyy alta suomeksi ja ruotsiksi ja lisäksi siitä kerrotaan tarkemmin kuvion alla.

Voit tarkastella Yhteiskunnan kuljetuksia -kuviota tarkemmin klikkaamalla tätä linkkiä (pdf-tiedosto). 

Voit tarkastella Samhällets transporter -kuviota tarkemmin klikkaamalla tätä linkkiä (pdf-tiedosto). 

Henkilöliikenne

Merkittävän osan henkilöliikennekuljetuksista hoitavat hyvinvointialueet, Kela, kunnat ja ELY-keskukset. Hyvinvointialueilla ja kunnilla on myös erilaisia tavarakuljetuksia.

Hyvinvointialueiden vastuulla olevia henkilökuljetuksia ovat vammaispalvelulain (VPL), sosiaalihuoltolain (SHL) ja lain kehitysvammaisten erityishuollosta (EHL) mukaiset matkat. Näihin kuuluvat esimerkiksi VPL:n mukaiset matkat kouluun tai esikouluun, asiointi- ja virkistysmatkat, työ ja opiskelumatkat sekä työ- ja päivätoimintamatkat. Myös SHL:n mukaiset iäkkäiden päivätoimintakuljetukset ja veteraanien kuljetukset kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle. Hyvinvointialue organisoi lisäksi yksilöiden välisiä potilassiirtoja. Hyvinvointialueiden henkilöstön työhön liittyy paljon matkoja, kuten kotihoidon ja kotisairaanhoidon matkoja.

Kela vastaa sairausvakuutuslain (SVL) mukaisista matkoista, joilla henkilö voi matkustaa julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon. Lisäksi Kela maksaa koulumatkatukea toisen asteen opiskelijoille eli lukiossa tai ammattikoulussa opiskeleville henkilöille.

Kuntien vastuulla on koululaisten perus- ja esikoulumatkat, kaikille avoin joukkoliikenne sekä mahdollinen palveluliikenne. Koulumatkojen yhteydessä on käytössä kilometrirajoja, jotka vaihtelevat ikäryhmittäin ja kunnittain. Kilometriraja määrittelee, kuinka kaukana koulusta asuva lapsi on oikeutettu kunnan organisoimaan koulukyytiin maksuttomasti. Kaikille avoin joukkoliikenne voi olla kunnan sisällä tapahtuvaa tai kaupunkiseutujen paikallisliikennettä sekä voi sisältää yhteydet kaukoliikenteeseen. Palveluliikenne on kuntien vapaaehtoista, harkinnanvaraista palvelua, ja siinä on yhteistyömahdollisuus hyvinvointialueen kanssa. Palveluliikenne on yleensä räätälöity iäkkäiden liikkumis- ja asiointitarpeisiin sopivaksi.

ELY-keskus eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus organisoi kaikille avointa joukkoliikennettä kuntien välillä sekä näiden yhteyksiä markkinaehtoiseen kaukoliikenteeseen. Kuntien välisessä joukkoliikenteessä painopiste on tarjota reittejä, jotka palvelevat koulu- ja työmatkaliikennettä.

Tämän lisäksi henkilökuljetuksista vastaa Puolustusvoimat varusmiesten matkojen osalta.

Tavaraliikenne

Tavarakuljetuksia on pääasiassa vain hyvinvointialueilla ja kunnilla. Hyvinvointialueiden tavarakuljetuksiin kuuluvat muun muassa apuväline-, hoitotarvike- ja lääkekuljetukset, ateriakuljetukset kotiin, sisäinen posti sekä terveydenhuollon laboratoriokuljetuksiin liittyvät tavarakuljetukset.

Kunnilla on muun muassa ateriakuljetuksia kouluihin ja oppilaitoksiin, kirjastokuljetuksia, sisäistä postia sekä ympäristöhuollon laboratoriokuljetuksia. Näiden lisäksi kunnan henkilöstöllä on työhön liittyviä matkoja ja tavarakuljetuksia.