2G ja 3G yhteyksien purkaminen vaikuttaa kansalaisten turvallisuuteen – tilanne on korjattava

Digitalisaatiosta on saatavilla hyötyjä etenkin harvaan asutulla maaseudulla ja pitkien etäisyyksien alueilla palvelujen järjestämiseen, asumiseen, työntekoon ja yrittäjyyteen ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Digitalisaation perustana on luotettavat tietoliikenneyhteydet (laajakaista ja mobiili). Toimivat yhteydet luovat tasa-arvoa erilaisten alueiden välille, ne mahdollistavat toimintaa paikkariippumattomasti ja monipaikkaisesti. Toimivien yhteyksien lisäksi tarvitaan digitaalisia palveluita, jotka tuovat käyttäjilleen lisäarvoa. (mm. Hantula & Värilä 2022.)

Viime aikoina on julkiseen keskusteluun nostettu 2G ja 3G verkkojen karsimisen vaikutukset harvaan asuttujen alueiden turvallisuuteen. Tällä hetkellä huoli valokuituyhteyksiin nojautuvien 4G ja 5G mobiiliverkkojen kuuluvuudesta ja toimivuudesta on suuri ja pelätään, että toimivien ja nopeiden mobiiliyhteyksien saaminen tulee vaikeutumaan ennestään. Hätäpuheluiden soittaminen vaikeutuu, kun ei ole kattavaa verkkoa saatavilla. Useimmat turvallisuuteen, autojen ja talojen ohjauksiin liittyvät järjestelmät sekä maatalouden tuotantojärjestelmät voivat pudota pelistä ilman 2G ja 3G verkkoja. Useimmat operaattorit ovat alas ajamassa 3G verkkoa 2024 loppuun mennessä. Itä-Suomessa 3G verkon alasajo on vaikuttanut heikentävästi ihmisten normaaleihin yhteydenottoihin, vaikuttaen suoraan arjen turvaan.

Hallitus päätti 2G-verkkotoimilupien muuttamisesta 7.12.2023. Teleyritykset ovat velvoitettuja ylläpitämään 2G-teknologiaa vuoden 2029 loppuun saakka. Tämän jälkeen yritykset voisivat halutessaan ottaa uudempia teknologioita käyttöön nyt 2G-teknologialle varatuilla taajuusalueilla (Valtioneuvosto.fi; 7.12.2023).

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan vuodesta 2018 alkaen pakollisena varusteena oleva autojen hätäpuhelujärjestelmä eCall on voinut voimassa olevan EU-sääntelyn mukaisesti hyödyntää vain 2G- ja 3G-verkkoja, joten 2G-verkon alasajo lopettaisi suurimmalta osin eCall-sovellusten toiminnan. Jos pakolliset eCall-järjestelmät jouduttaisiin käytössä olevissa autoissa päivittämään, auton omistajille aiheutuisi kustannuksia. Nykyisillä 2G- ja 3G-verkkoihin perustuvilla eCall-järjestelmillä varustettuja autoja voidaan ensirekisteröidä vuoden 2026 loppuun saakka.

Harvaan asuttuja alueita on Suomen pinta-alasta noin 68 prosenttia ja niillä asuu vakituisesti noin 5 prosenttia suomalaisista. Väestön monipaikkaisuus (osa-aika ja vapaa-ajan asumisen sekä matkailu) muuttavat tätä asetelmaa siten, että sesonkiaikoina väkeä voi useimmissa paikoissa olla moninkertaisesti vakituiseen asutukseen verrattuna. Harvaan asuttuihin alueisiin kuuluvat myös maaseutumaiset saaristoalueet. On tärkeää huolehtia siitä, että näiltä alueilta saadaan yhteydet tarpeen tullen.

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuusverkosto ja maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) edellyttävät, että 2G ja 3G verkkojen alasajosta tuotetaan kattavat vaikutusten arvioinnit ja tehdään kiireellisesti kestävät ratkaisut tulevaisuuden suhteen. Suositellaan vahvasti, että asetuksella (888/2021) säädetty tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeus tarkistetaan ja nostetaan vähintään 10 Mbit/s:iin.

Lisäksi suositellaan vahvasti, että mobiilioperaattorit päivittävät ohjeensa siitä, että liittymän tulee toimia vähintään yhdessä pisteessä kotona tai yrityksen toimipaikassa niin, että se vastaa nykypäivän digitalista yhteiskuntaa.

MANE ja harvaturvaverkosto kannustavat kaikkia asianomaisia olemaan yhteydessä Traficomiin osoitteessa https://www.traficom.fi/fi/yhteydenottolomake-en-saa-liittymaa sekä maaseutualueiden järjestöjä ja kuntia jakamaan tietoa yhteydenottomahdollisuuksista.