Julkilausuma: Nuoret peräänkuuluttavat joustavia mahdollisuuksia elää maaseudulla kestävästi

Tänä vuonna vietetään Euroopan nuorison teemavuotta, joka huomioi nuoret ja heidän mahdollisuutensa luoda turvallista ja kestävää tulevaisuutta. Kemiönsaaren Kasnäsissä 26.–27. lokakuuta pidetyn suomenruotsalaisen maaseutuparlamentin (Landsbygdsriksdagen) aikana katseet suunnattiin maaseudun nuoriin ja heidän tulevaisuusvisioihinsa sekä heidän tulevaisuuden uskoonsa ja mahdollisuuksiinsa. Nuoret ja muut maaseudun kehittäjät keskustelivat muun muassa siitä, miten nuoret voisivat luoda itselleen kestävän ja mielekkään tulevaisuuden.

– Nuorten keskuudessa ajatellaan usein, että maaseudulla ei ole työtä. Nuoret viihtyvät maalla, mutta eivät ole varmoja siitä, voivatko he jäädä sinne asumaan, kertoo Julia Hemgård Bildningsalliansen-kattojärjestöstä, johon kuulu lähes 40 ruotsinkielistä vapaan sivistyksen opistoa.

Maaseutuparlamentin osanottajille esiteltiin myös maaseudun nuorten kanssa aiemmin käytyjen keskustelujen tuloksia. Parlamentti sai kuulla, vaivaako maaseudun nuoria ilmastoahdistus. Esimerkiksi Nuorisobarometri Kestävää tekoa osoittaa, että nuoret luottavat tieteeseen ja tutkimukseen, mutta haluavat myös enemmän osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteen eri tavoin. Tulevaisuudesta keskustellessa selvisi, että nuoret ovat maaseudusta ylpeitä, mutta samalla tuntevat, että heidät määritellään tietynlaisiksi nuoriksi, jos he valitsevat maaseutuelämän.

– Nuoria huolestuttavat tärkeysjärjestyksessä tulevaisuus, koulu ja arvosanat, ilmastonmuutos, keho ja ulkonäkö, koronavirus, ystävyyssuhteet, rakkaussuhteet ja perhesuhteet, kertoo Saaristomeren UNESCO-biosfäärialueen hankejohtaja Erika Silventoinen.

Nuoret saivat paneelikeskustelun aikana kertoa ja keskustella siitä, mitä kestävä tulevaisuus heille tarkoittaa. Nora Backlund ruotsinkielisten maaseutukeskusten liitosta (SLF) johti keskustelua, johon osallistuivat Isabell Flemming, Linnea Strand, Johan Santalahti ja Joel Rappe. Paneelikeskustelu osoitti, että maaseudun nuoret kaipaavat muun muassa mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon sekä kestävän kehityksen toimiin. He haluavat myös joustavampia vaihtoehtoja koulutukseen ja asumiseen. Lisää ehdotuksia löytyy torstaina 27. lokakuuta julkaistusta Maaseutuparlamentin julkilausumasta.

Julkilausuma:

Nuoret peräänkuuluttavat joustavia mahdollisuuksia elää maaseudulla kestävästi

Nuoriso paremman ja vihreämmän tulevaisuuden luojana on keskiössä Euroopan nuorison teemavuoden aikana. Keskeinen kysymys on, miten voimme luoda nuorille uusia osallisuuden muotoja heidän pyrkiessä kestävämpään elämäntapaan.

Suomen Nuorisobarometri 2021 keskittyy kestävään kehitykseen ja ilmastoon. Nuorisobarometristä selviää, että nuorilla on vahva usko moderniin tieteeseen ja tutkimukseen. Samaan aikaan he tarvitsevat vaikuttamisen välineitä ympäristö- ja ilmastokysymyksiin. Nuoret näkevät, että heidän on mahdollista vaikuttaa sillä, mitä he ostavat ja miten he äänestävät, mutta myös tekemällä vapaaehtoistyötä ja olemalla päättäjiin yhteydessä. Samoin nuoret näkevät vaikutusmahdollisuuksia harrastus- ja yhdistystoiminnassa. Arjen kestävistä valinnoista syntyy hyvä olo.

Suomenruotsalainen keskustelututkimus Ung på landet (”Nuori maaseudulla”) osoittaa, että nuoret ovat ylpeitä voidessaan asua ja toimia elävässä maaseutuympäristössä. Luonnon läheisyys, rauha ja turvallisuus maaseudulla saa arvostusta. Nuoret näkevät, että tilaa valita elämäntapansa tulisi olla enemmän, syrjintää vähemmän ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia vaihtelevammin. Nuoret tarvitsevat tasa-arvoisesti mahdollisuuksia koulutukseen, työhön, palveluihin, harrastuksiin ja lapsiystävälliseen asumiseen saaristossa ja maaseudulla.

Erityisesti nuoret toivovat:

• Innovatiivisia koulutusratkaisuja, yhteistyötä kuntien, yritysten ja eri opetuksen järjestäjien kesken.
• Lisää joustavia asumisratkaisuja, kuten lisää vuokra-asuntoja maaseudulle ja tukia olemassa olevien talojen kunnostukseen.
• Toimivia peruspalveluita, jotka ovat elävän maaseudun elinehto.
• Että kehitystyössä hyödynnetään sitä paikallista pätevyyttä ja osaamista, joka syntyy vapaaehtoistoiminnassa ja elinkeinoelämässä.
• Uusia toimintatapoja tukemaan kiertotaloutta ja kohtuullisuutta tuotannossa ja kulutuksessa.

Tämän julkilausuman antoi suomenruotsalainen maaseutuparlamentti 2022 (Landsbygdsriksdagen 2022)

Suomenruotsalainen maaseutuparlamentti on foorumi, joka on avoin kaikille elinvoimaisesta ja kestävästä maaseudusta ja saaristosta kiinnostuneille. Kemiönsaarella pidettyyn parlamenttiin osallistui runsaat 70 maaseudun kehittäjää. Suomenruotsalainen maaseutuparlamentti kokoontuu joka toinen vuosi – seuraavaksi Pohjanmaalla vuonna 2024.

Lisätiedot julkilausumasta:

Nora Backlund, erityisasiantuntija, maaseutupolitiikan verkostohanke Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä, ruotsinkieliset maaseutukeskukset (SLF) 044 0797 079, nora.backlund@slf.fi

Bettina C. Lindfors, koulutuksen ja johtamisen tuen koordinaattori, Finlands svenska 4H (ruotsinkielinen 4H), 040 920 9810, bettina.lindfors@fs4h.fi

Suomenruotsalainen maaseutuparlamentti on foorumi, joka on avoin kaikille elinvoimaisesta ja kestävästä maaseudusta ja saaristosta kiinnostuneille. Parlamentti kokoontuu joka toinen vuosi – seuraavaksi Pohjanmaalla vuonna 2024.

Vuoden 2022 ruotsinkielisen maaseutuparlamentin järjestivät yhteistyössä Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä rf ry, Varsinais-Suomen Kylät ry – Egentliga Finlands Byar rf ja Kemiönsaaren kunta. Suunnitteluryhmään kuuluivat lisäksi Svenskfinlands Byar (vrt Suomen Kylät ry), teemaryhmä Smarta landsbygder i Svenskfinland och i Norden (älykylien verkosto), Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutupoliittinen verkostohanke Kestävän kehityksen viikko – maaseutu edelläkävijänä, Åbo Akademin Saaristoinstituutti, Saaristomeren biosfäärialue, Axxell, Åbolands Ungdomsförbund (Turunmaan nuorisoseurojen liitto) ja Nordiska skärgårdssamarbetet (pohjoismaiden saaristoyhteistyö).