Kooste Näkymiä maaseudun horisontissa -etäseminaarista

PoliRural –hankkeesta uutta tietoa parempien päätösten ja paremman tulevaisuuden tekemiseksi

Milla Anttila Hämeen ammattikorkeakoulusta esitti katsauksen PoliRural – Future Oriented Collaborative Policy Development for Rural Areas and People -hankkeen pilottityöskentelyyn ja ensimmäisen vaiheen tuloksiin. PoliRural-hankkeen tavoitteena on kehittää ennakoivaa ja osallistavaa maaseutupolitiikkaa. Keskeisenä kysymyksenä on se, mikä tekee maaseutualueista kiinnostavia paikkoja elää, tehdä töitä ja aloittaa yritystoimintaa. Hankkeessa toteutetaan uudenlaista tulevaisuuteen katsovaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Toteutuksessa tekoälyllä ja erilaisia tutkimusmenetelmiä hyödyntävillä kokeiluilla on tärkeä rooli. Kokeiluja toteutetaan eri pilottialueilla. Tuloksena syntyy monitieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa paremman päätöksenteon tueksi.

Suomen pilottialueena on Häme (Kanta- ja Päijät-Häme). Kokeiluissa työskennellään sidosryhmässä, jossa on mukana lähes 50 henkilöä: maaseudun yrittäjiä, opiskelijoita, viranomaisia, kuntapäättäjiä, järjestöjen edustajia ja uusia tulokkaita. Hämeen pilottialueen teemana on uusi yrittäjyys, kiertotalous sekä hyvinvointi ja elämykset.

Kokeilun ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin nykytilanteen analyysi, jossa kartoitettiin Hämeen maaseudun tarpeita ja tunnistettiin niitä vastaavia politiikkatoimia. Analyysin tuloksena priorisoitiin kuusi maaseudun tarvetta, jotka listattu alle:

1. Monipaikkaisuuden tukeminen asumisessa ja työskentelyssä
2. Uuden yrittäjyyden tukeminen maaseudulla ja maatiloilla
3. Kiertotalouden osaamisen ja TKI-toiminnan tukeminen biotalouden aloilla
4. Uusien asukkaiden ja yritysten sopeutumisen helpottaminen maaseutuyhteisöön
5. Nuorien houkutteleminen asumaan ja työskentelemään maaseudulla
6. Julkisten palveluiden saavutettavuuden kehittäminen ja turvaaminen maaseudulla.

Osana nykytila-analyysiä laadittiin myös muutosvoimien analyysi, jossa laadittiin 64 muutosvoiman luettelo. Sen tarkoituksena oli auttaa pilotteja hahmottamaan mitä muutosvoimia on parhaillaan käynnissä, mitkä niistä vaikuttavat tulevaisuuteen ja mitkä mahdollisuudet poliittisilla valinnoilla on vaikuttaa niihin. Hämeen pilotin tärkeimmät muutosvoimat olivat maaseudun vinoutunut ikäjakauma, laajakaistan saatavuus, yrittäjyys ja uuden liiketoiminnan kehittäminen, ilmastonmuutos, aluepolitiikka ja huoli planeetasta, ympäristöstä ja ilmastosta.

Ensimmäisen vaiheen nykytila-analyysin päätti politiikkatarkastelu, jossa tarkasteluun otettiin Leader Linnaseutu ry:n Paikallista aikaa –strategian toimenpide ”Elinvoimainen yritystoiminta ja lähipalvelut: Paikallinen yrittäjyys elinvoimaisen elinkeinoelämän ja lähipalvelujen turvana”. Arviointikriteereinä olivat vaikuttavuus, merkityksellisyys ja johdonmukaisuus. Tarkastelun mukaan edunsaajat ja toimijat arvioivat strategian toimenpiteen tuottaneen hyviä ja erinomaisia tuloksia arvioitujen kriteerien osa-alueilla.

Osana PoliRural-hanketta testaan systeemisen mallinnuksen käyttöä osana ennakointityöskentelyä. Työkalulla tavoitellaan parempaa ymmärrystä alueellisten sosioekonomisten järjestelmien dynamiikasta, toimenpiteiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja vaikutuksista alueeseen mitattuna keskeisillä suorituskykyindikaattoreilla. Systeemistä mallinnusta varten on alettu keräämään dataa alkuvuonna 2021.

Siirry tästä tutustumaan PoliRural –hankkeen esitysmateriaaleihin.

Desira – tavoitteena parantaa poliittisten elinten valmiuksia vastata digitalisaation haasteisiin maaseudulla

Jouni Kaipainen Jyväskylän yliopistosta esitteli Desira – Digitalisation: Economic and Social Impacts in Rural Areas -hankkeen tähänastisia tuloksia. Desira-hankkeen tavoitteena on parantaa yhteiskunnan ja poliittisten elinten valmiuksia vastata haasteisiin, jotka liittyvät digitalisaatioon maa- ja metsätaloudessa ja maaseudulla. Kaiken tekemisen tavoitteena on voimaannuttaa maaseudun yhteisöt hyödyntämään digitalisaatiota kestävyyttä edistävällä tavalla.

Maaseudun digitaalinen muutos tuottaa sekä voittajia, häviäjiä, vastustajia ja kannattajia. Kestävä digitaalinen muutos saavutetaan vain ymmärtämällä hyvin, mitä etuja, haasteita ja esteitä digitaaliset teknologiat voivat tuoda paikkakunnille ja niiden yhteisölle ja yhteiskunnalle.

Hankkeen tähänastisina päätelminä on, että lähes kaikkia maaseudun kehittämisen osa-alueita voidaan parantaa digitaalisten teknologioiden käytöllä (esim. saavutettavuus ja sosiaalinen pääoma). Digitalisaatio ei kuitenkaan suoraan ole alueen tai organisaation menestyksen tae. Se on sosiaalis-tekninen prosessi ja riskejä on muun muassa yksityisyydessä, polarisaatiossa ja valtasuhteissa.

Hankkeen tavoitteena on luoda tietoon ja menetelmiin pohjaava perusta, jonka avulla voidaan arvioida tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien innovaatioiden menneitä, nykyisiä ja tulevia sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia. Samalla kehitetään osaamista ja parannetaan yhteisöjen kykyä tehdä tieto- ja viestintätekniikasta maaseudun kestävyyden ja hyvinvoinnin edistäjä. Hanke tarjoaa foorumin maaseudun toimijoiden keskinäiselle oppimiselle ja tiedonvaihdolle.

Osana hanketta on perustettu eläviä laboratorioita, joista yksi on Keski-Pohjanmaan Biolaakso. Biolaakson ydinkysymyksenä on kiertotalous. Yhteisöissä kehitetään ideoita, skenaarioita, digitaalisia tarinoita ja digitalisointiin liittyviä sosiaalis-teknisiä ratkaisuja. Lähestymistapana on kuvata nykyjärjestelmää ja sen jälkeen tarkentaa elävän laboratorion ydinkysymystä, jossa selvennetään, miksi järjestelmää pitäisi muuttaa. Lähestymistavassa sovitaan selkeistä saavutettavista tavoitteista, jonka jälkeen tutkitaan, miten siirtyminen ”tulossa olevaan” järjestelmään tapahtuu.

Desira-hankkeen avaintuotoksia ovat digitalisaation käsitteellistys, suunnanmuuttajat, työkalut sosiaalis-taloudelliseen arviointiin, skenaariot, politiikan etenemissuunnitelma, virtuaalinen tutkimusympäristö, maaseudun digitaalisuuden foorumi ja 20 elävää laboratoriota.

Siirry tästä tutustumaan Desira-hankkeen esitysmateriaaliin.

Ruralization – maaseuduilla mahdollisuus hyötyä trendeistä ja nuorten unelmista

Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli Ruralization – The Opening of Rural Areas to Renew Generations, Jobs and Farms -hanketta ja erityisesti sen työpakettia 4, jossa käsitellään trendejä ja nuorten unelmia. Ruralization-hankkessa tutkitaan Euroopan maaseutualueiden uudistumista. Uudistuminen on kiinteästi kytköksissä tulevaisuuteen, trendeihin ja nuorten unelmiin.

Ruralization-hankkeessa on toteutettu trendianalyysi, jossa on tunnistettu megatrendejä, trendejä ja heikkoja signaaleja. Tunnistettujen trendien pohjalta on tuotettu trendikortit, jotka sisältävät kunkin trendin lyhyen kuvauksen, tyypin sekä yleisimmät ajurit ja vaikutukset. Trendikorteista on myös toteutettu pidemmät, yksityiskohtaisemmat versiot. Trendikortit ovat työkaluja, joiden avulla voidaan pohtia esimerkiksi oman alueen hyötymistä trendeistä sekä tutkia eri trendien vaikutuksia.

Trendiajatteluun liittyy kolme näkökohtaa. Ensinnäkin trendit elävät evoluution lailla, eli ne kehittyvät ja myös päättyvät joskus. Lisäksi ne ovat kontekstisidonnaisia, eli trendejä voi hyödyntää eri paikoissa eri tavoilla. Trendit myös linkittyvät maailmanmallin muutokseen.

Osana hanketta on toteutettu ”unelmainventaari”, jossa tutkittiin nuorten unelmia. Unelmainventaari koostui toimeentulo-, asumis- ja elämäntaparesepteistä sekä esteistä, jotka estävät unelmien toteutumisen. Vaikka tuloksia ei voida pitää ennusteena vinon otannan vuoksi, ne kuitenkin osoittavat, että maaseutualueiden on mahdollista saada uusia nuoria asukkaita. Unelmainventaarissa maaseutualueisiin liittyviin unelmiin liitettiin usein rauhallinen ja luonnonläheinen asuinympäristö, paikallisuus ja yksinkertainen elämäntapa. Vastauksissa korostui kohtuullisuus niin toimeentulon kuin elämäntavankin osalta.

Siirry tästä tutustumaan Ruralization –hankkeen esitysmateriaaleihin.

SHERPA – tähtäimessä maaseutujen toimijoiden välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen

Mats Stjernberg Nordregiosta esitteli SHERPA – Linking Science, Society and Decision-Makers to Shape Future Rural Policies -hanketta ja sen tuotoksia. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen, yhteiskunnallisten ja poliittisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta ns. ”Multi-Actor Platform”-ryhmien (MAP) avulla. Tavoitteena on lisätä myös EU-alueiden kansalaisten, tutkijoiden ja päätöksentekijöiden/poliittisten vaikuttajien välistä vuorovaikutusta. Hankkeessa kartoitetaan Euroopan maaseutujen kehityssuuntia ja perustetaan EU:n maaseutupolitiikkaan liittyvä tietopohja. Lisäksi muotoillaan maaseutualueita koskevia politiikkasuosituksia sekä eurooppalaisella, kansallisella että paikallisella tasolla.

MAP-ryhmät toimivat alustoina tutkimuksen sekä yhteiskunnallisten ja päättäjien väliselle vuorovaikutukselle. Keskeisenä periaatteena on Euroopan ja alueellisten toimijoiden välinen yhteisoppiminen ja –kehittäminen. MAP-ryhmien tavoitteena on tiedon, ideoiden ja kokemusten vaihtaminen eri toimijoiden välillä, politiikkasuositusten laatiminen maaseutupolitiikan tueksi sekä konkreettiset ehdotukset tulevalle tutkimukselle.

Suomen MAP-ryhmän ensimmäisen syklin aikana on koottu MAP-ryhmä, järjestetty kaksi kokousta ja fokusryhmätapaaminen, toteutettu kysely maaseudun kehityksestä vuoteen 2040 asti sekä julkaistu MAP Discussion Paper, MAP Position Paper ja SHERPA Position Paper. Ensimmäisen vuoden teemana oli pitkän aikavälin visio. Sen keskiössä on maaseutukehityksen haasteet, mahdollisuudet, mahdollistajat ja esteet vuoteen 2040 asti.

Eri MAP-ryhmien tulevaisuuden visioiden keskeisimmät teemat olivat infrastruktuuri ja peruspalvelut, ilmasto, ympäristö ja kestävyys, digitalisaatio ja älykkäät maaseudut, hallinta ja osallisuus, osaaminen, monipuolinen talouden rakenne sekä sosiaalinen pääoma. Vision mahdollistajiksi nimettiin paikallisten toimijoiden ja yhteisöjen voimaantuminen, parempi monitasoinen hallinta, älykäs maaseutu ja digitalisaatio, tieto sekä maaseutualueiden talouden monipuolistaminen. MAP-ryhmien työn tuloksena syntyi visio, jonka mukaan vuonna 2040 Euroopan maaseutualueet ovat vetovoimaisia, korkean elämänlaadun paikkoja, missä voi asua, käydä ja tehdä töitä. Maaseutualueilla on vahvoja paikallisia yhteisöjä. Maaseutualueilla huomioidaan ilmasto sekä luonnon hyvinvointi.

SHERPA-hankkeen tuotoksia ovat MAP-ryhmät ja tulevaisuuden maaseutupolitiikkaa ja -tutkimusta koskevat suositukset. Lisäksi hankkeessa on tehty analyysiä maaseutukehityksen ja politiikan suunnista ja koottu tietoa eurooppalaisista maaseutukehitykseen liittyvistä hankkeista.

Esityksen jälkeen keskustelua herätti kaupunki-maaseutusuhde. Kaupunki-maaseutusymbioosi on noussut MAP-ryhmien työssä vahvasti esille, ja vahvempia linkkejä näiden välille kaivataan. Tämän lisäksi esille on noussut tarve vahvemmasta maaseutu-maaseutu-vuorovaikutuksesta.

Siirry tästä tutustumaan SHERPA-hankkeen esitysmateriaaliin.