Kylät ja maaseutu esiin kunta- ja aluevaaleissa!

Verkoston erityisasiantuntijat Tarja Lukkari (Kajaanin ammattikorkeakoulu), Mari Kattilakoski (Itä-Suomen yliopisto), Johanna Niilivuo (Suomen Kylät ry) ja Heli Siirilä (Vaasan yliopisto) toivovat vaalien alla keskustelua palveluverkosta, maaseudun asumismahdollisuuksien monipuolistamisesta sekä asukkaiden osallisuuden vahvistamisesta ja maaseudun äänen kuulumisesta päätöksenteossa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut tulee turvata asuinpaikasta riippumatta. Sotepe-palvelut on oltava saatavilla koko hyvinvointialueella, myös reuna-alueilla. On tärkeää huomioida, että maaseutuväestö on keskimääräistä iäkkäämpää ja maaseutualueilla julkinen liikenne on vähäistä. Digitaalisten palvelujen kehittäminen on keskeistä, mutta samaan aikaan on tarkkaan harkittava mitä voidaan hoitaa etänä ja mitkä palvelut tulee järjestää läsnäpalveluina. Digitaalisten palveluiden osalta on varmistettava digituen saatavuus.

”Maaseutualueilla kolmannen ja neljännen sektorin toiminta ja merkitys palveluntuottajina sekä varautumisessa korostuvat. Esimerkiksi pelastustoimen vasteaikojen kasvaessa kylien omat auttaja- ja pelastusryhmät sekä sopimuspalokunnat ovat merkittävä osa maaseudun asukkaiden arjen turvallisuutta”, sanoo erityisasiantuntija Tarja Lukkari.

Lapsella on oltava aidosti oikeus lähikouluun. Koulumatkojen tulee noudattaa Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) suosituksia (1,5 h/alakoululaiset ja 2,5 h/yläkoululaiset), ja koulut on nähtävä elinvoimatekijöinä, ei pelkkinä kuluerinä. Kouluverkolla on laajat vaikutukset paikalliseen talouteen ja yhteisöön. Kouluverkkomuutoksien kerrannaisvaikutukset ja koulukuljetusten vaikutukset lasten hyvinvointiin on huomioitava päätöksenteossa.

”Monissa kunnissa on varmasti myös seuraavalla valtuustokaudella edessä tiukka kulukuuri. Säästöpaineista huolimatta tulevien kuntapäättäjien tulee ymmärtää kyläkoulujen kokoaan suurempi merkitys maaseutualueilla. Koulut ovat tutkitusti tärkeitä alueen elinvoimalle,” muistuttaa maaseutututkija Mari Kattilakoski. ”Päättäjien on hyvä tunnistaa, että kouluverkosta päätettäessä oletetut säästöt usein yliarvioidaan ja kerrannaisvaikutukset joko aliarvioidaan tai unohdetaan kokonaan. Kouluverkkopäätös on arvovalinta, mutta vähintään yhtä paljon se on myös elinvoimapäätös” jatkaa Kattilakoski.

Kuntien on jatkossa pystyttävä tarjoamaan monipuolisempia asumisen mahdollisuuksia. Kuntien täytyy kehittää erilaisia asumisratkaisuja, kuten minitaloja ja siirrettäviä koteja. Vuokra-asumisen mahdollisuuksia sekä muita omistajuuden malleja tulee myös lisätä, jotta maallemuutto olisi houkuttelevaa eri elämäntilanteissa oleville ihmisille. Kuntien on tartuttava monipaikkaisuuden tuomiin mahdollisuuksiin ja aktiivisesti edistettävä vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi kodeiksi.

”Vuokra-asumisen suosio ja yhden hengen talouksien määrä jatkaa kasvuaan. Lapsiperheistä lähes neljännes on yhden aikuisen perheitä. Mikäli kunnissa halutaan houkutella uusia asukkaita, on niiden laajennettava asumisen tarjontaansa tonttimyynnistä monipuolisempaan asumisen tarjontaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Kärsämäen Asumalla omaan kotiin -konsepti sekä Luopioisissa jo pitkään tehty kehitystyö, jossa kylään on noussut on minitaloja, moderneja mummonmökkejä ja yhteisöllistä asumista”, kertoo maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.

MaalleKo-verkoston toimijat suosittavat kaikkia kuntia ja hyvinvointialueita ottamaan käyttöön maaseutuvaikutusten arvioinnin osaksi päätöksentekoa. Asukkaiden kuuleminen ja osallistaminen parantaa päätösten laatua ja hyväksyttävyyttä. Kansalaisjärjestöjen ja paikallisten yhdistysten rahoitus ja toiminta on turvattava, sillä ne tuottavat hyvinvointia ja paikkaavat harvenevaa palveluverkkoa. Maaseutupolitiikka.fi | Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA)

MaalleKo-verkosto kannustaa päättäjiä hyödyntämään asukkaiden näkemyksiä etsiessään toimivia ratkaisuja palvelujen tuottamiseksi. Turvaamalla palvelut ja koulut, houkuttelemalla uusia asukkaita joustavilla asumisratkaisuilla sekä edistämällä yhteisöllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia luodaan maaseudulle paremmat edellytykset kasvuun ja kestävään kehitykseen.

MaalleKo-verkostohanke, yksi Maaseutupolitiikan neuvoston rahoittamista teemaverkostoista, tukee maaseudun asuttavuutta ja houkuttelevuutta. Suomessa maaseutu kattaa 95 % pinta-alasta ja siellä asuu 1,5 miljoonaa ihmistä. Lisäksi maaseudulla asuu kausiluontoisesti 2,4–2,9 miljoonaa vapaa-ajan asukasta.