MaalleKo -verkostohanke tarttuu maaseutuasumisen haasteisiin

Suomalaiset vaihtavat vakinaista asuinpaikkaansa noin miljoona kertaa vuodessa. Muuttoa tehdään enemmän kuntien sisällä kuin kuntien välillä ja ainoastaan maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua. Samalla Suomen väestö on entistä monipaikkaisempaa, mikä kasvattaa monien kuntien todellista ja kausittaista väestömäärää merkittävästikin.

Tuoreen Maaseutubarometrin (2023) mukaan yhä useammalla suomalaisella on kiinnostusta muuttaa maaseutumaisempaan ympäristöön. Kokemus hyvästä elämästä yhdistetään maaseutuun. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa (2023) on myös linjattu, että hallitus selvittää mahdollisuuksia luoda kannustimia maaseudulle ja saaristoon muuttamisen edistämiseksi.

Vasta käynnistyneen Maaseudun asuttavuus, asuminen ja kotoutuminen maaseudulla eli MaalleKo -verkostohankkeen toiminta keskittyy maaseudulla asumisen ja maallemuuton erityiskysymyksiin. Näitä ovat muun muassa toimivat palvelut, turvallisuus, sujuva arki, mahdollisuudet ja kannustimet maaseudulla asumiseen ja toimimiseen sekä veto- ja pitovoiman kysymykset.

Verkoston yksi keskeisiä painopisteitä on maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) -menetelmän saattaminen osaksi hyvinvointialueiden toimintaa. Palveluja koskevien päätösten valmisteluvaiheessa toteutettava MVA tarjoaa tietopohjaa kysymyksiin kuten ”Millaisia vaikutuksia päätöksellä on maaseudun asukkaiden oikeuksiin saada yhdenvertaisia palveluja sekä tavoitteisiin kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua?” toteaa erityisasiantuntija Tarja Lukkari Kajaanin ammattikorkeakoulusta. “Tulemme ottamaan yhteyttä hyvinvointialueisiin ja paikallisiin toimijoihin MVA-tilaisuuksien järjestämiseksi alueilla.”

“Osallisuus eli paikallisten asukkaiden, yhdistysten, yrittäjien ja kuntien kanssa käytävä keskustelu ja yhteisen tilannekuvan luonti on keskeinen osa MVA:n toteutusta”, kertoo erityisasiantuntija Mari Kattilakoski Itä-Suomen yliopistosta. “Näin saadaan tarvittavaa tietoa päätösten myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista erityyppisillä alueilla kuten harvaan asutulla maaseudulla tai reuna-alueilla", Kattilakoski jatkaa.

Verkosto kokoaa niin ikään tietoa ja hyviä käytäntöjä tasaisemman väestökehityksen, erityisesti maallemuuton, edistämiseksi. Kiinnostuksen kohteena on selvittää, kuinka maaseutumaiset kunnat ovat onnistuneet houkuttelemaan maalle- ja maahanmuuttajia ja mitä onnistuneissa maallemuuttohankkeissa on tehty. Erityisasiantuntija Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä kertoo, että tulosten pohjalta koostetaan maallemuuton työkalupakki kylien ja kuntien käyttöön sekä järjestetään 29.10.2024 valtakunnallinen webinaari.

MaalleKo -verkostohanke on yksi valtioneuvoston asettaman Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) alaisista temaattisista verkostoista. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Vaasan yliopisto ja Suomen Kylät ry.

MaalleKo-logot png

  • Lukkari, Tarja

    MaalleKo -verkoston erityisasiantuntija / Kajaanin ammattikorkeakoulu

    Sähköpostiosoite: tarja.lukkari@kamk.fi
    Puhelinnumero: 0400 372 082

    Harvaan asuttu maaseutu, kylien kehittäminen, kunta-kylä -yhteistyö, yhteisöllinen kehittäminen.

  • Kattilakoski, Mari

    MaalleKo -verkoston erityisasiantuntija, tutkija / Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

    Sähköpostiosoite: mari.kattilakoski@uef.fi
    Puhelinnumero: 050 449 4896

    MaalleKo -verkostohankkeen erityisasiantuntija

  • Niilivuo, Johanna

    MaalleKo -verkoston erityisasiantuntija, maallemuuton asiantuntija / Suomen Kylät ry

    Sähköpostiosoite: johanna.niilivuo@suomenkylat.fi
    Puhelinnumero: 045 341 0384