Maaseutupolitiikan neuvosto: Maaseutujen palvelut ja osallisuus turvattava uusilla hyvinvointialueilla

Paikallisten olosuhteiden huomioiminen hyvinvointialueiden käynnistämisen keskiöön

MANE korostaa paikallisten olosuhteiden tuntemusta ja huomioimista uusien hyvinvointialueiden päätöksenteossa, strategiatyössä ja tulevissa toiminnoissa. Asukkaiden hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden säännölliseen kartoittamiseen on varattava resursseja ja tietoja kerätä ja analysoida myös hallintorajoista riippumattomalla kaupunki-maaseutu-luokituksella. Vain näin voidaan aidosti tunnistaa erityyppisillä alueilla asuvan väestön hyvinvoinnin tilaa ja palvelutarpeita sekä varmistaa asukkaiden yhdenvertainen osallisuus. MANE huomauttaa, että erityisesti tieto harvaan asutun maaseudun väestöstä hukkuu helposti tilastollisiin keskiarvoihin.

MANE edellyttää, että sote- ja pelastuspalvelujen linjauksissa tunnistetaan ja huomioidaan vaikutukset

• myös kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevien maaseutualueiden elinvoimaan (kaupunki-maaseutu-luokitus, SYKE 2018),
• etäisyydet ja liikenneyhteydet palveluihin,
• tosiasialliset mahdollisuudet kulkea palveluiden piiriin,
• digitaalisten palveluiden käyttömahdollisuudet ja niiden saatavuus sekä
• asukkaiden ja yhteisöjen tosiasialliset ja yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen.

Hyvinvointialueilla on oma vastuu palvelujen suunnittelussa ja siinä tärkeää on asiakaslähtöisyyden ja kokonaisvaltaisen arvioinnin myötä sekä taloudellinen, sosiaalinen että ekologinen kestävyys. MANE pitää erityisen tärkeänä, että palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa vahvistetaan maaseudun asukkaiden osallisuutta huomioiden osallisuuden osalta myös alueellinen ulottuvuus sekä hyvinvoinnin paikalliset erityiskysymykset. Ottamalla MVA käyttöön hyvinvointialueiden valmistelussa edistetään maaseutualueilla asuvien oikeudenmukaista kohtelua sekä uudistuksen tavoitteiden toteuttamista alueellisesti yhdenvertaisesti.

MANE toteaa, että MVA on osallistavan suunnittelun periaatteita toteuttava vaikutusten arviointimenetelmä. Sillä voidaan lisätä maaseutualueita koskevaan suunnitteluun eri osapuolten keskinäistä dialogia ja parantaa maaseudun erityispiirteiden huomioimista muutostilanteissa. Osallistamalla avaintoimijoita arvioimaan esimerkiksi palveluverkon muutoksiin liittyviä maaseutuvaikutuksia, saadaan muodostettua kokonaiskuvaa siitä, miten kehitys vaikuttaa maaseudun asukkaisiin ja paikallisyhteisöihin sekä yrityksiin ja kuntiin, huomioiden myös maaseutukuntien vapaa-ajan asukkaat. Maaseutuvaikutusten arvioinnin tarkoituksena on vahvistaa maaseutualueille kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia sekä ehkäistä kielteisiä vaikutuksia. Lisää tietoa menetelmästä on saatavilla kansallisen maaseutupolitiikan tietosivuilta maaseutupolitiikka.fi sekä kansallisen maaseutupolitiikan asiantuntijoilta.

Pelastustoimen palvelut turvattava koko hyvinvointialueella

MANE pitää tärkeänä, että pelastustoimen palvelut turvataan koko hyvinvointialueella. MANE peräänkuuluttaa saumatonta ja toimivaa yhteistyötä ensihoidon, pelastustoimen, poliisin, Rajavartiolaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Toimivat turvallisuuspalvelut tulee turvata ja vasteajat säilyä kohtuullisina myös harvaan asutuilla alueilla.

MANE toteaa, että sopimuspalokunnat ovat valtakunnallisesti merkittävä osa pelastustoimea ja maaseuduilla välttämättömiä pelastustoimen palveluiden järjestämiseksi. MANE peräänkuuluttaa sopimuspalokuntien olemassaolon ja toimintaedellytyksien turvaamista. Yli puolet kansallisista paloasemista on sopimuspalokuntalaisten käytössä. On tärkeä huolehtia, että sopimuspalokuntiin saadaan riittävästi hälytyskelpoisia jäseniä.

MANE toteaa kunnilla ja järjestöillä olevan keskeinen rooli arjen turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä maaseutualueilla. Myös kylien pelastusryhmät ovat tärkeä lisäapu hätätilanteissa. MANE pitää tärkeänä, että viranomaisten, kuntien ja kylien muodostamia turvallisuusverkostoja ja yhteistyötä maaseudun ennaltaehkäisevässä toiminnassa, kriisitilanteissa ja jälkihoidossa kehitetään. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla tulee kehittää asukkaiden ja yhteisöjen omaehtoista varautumista ja turvallisuuden ylläpitämistä järjestämällä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksia.

Palveluiden kehittämisessä huomioitava ihmisten monipaikkaisuus

MANE pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehitetään koko hyvinvointialueen näkökulmasta paikkaperustaisesti (paikalliset olosuhteet sekä eri väestöryhmien ja yhteisöjen tarpeet huomioiden). Erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden tulee olla saatavissa lähipalveluna. MANE edellyttää, että ensihoidon ja päivystyspalveluiden sekä ikäihmisten palveluiden saavutettavuus turvataan koko hyvinvointialueella.

MANE pitää tärkeänä, että maaseutualueille soveltuvia tapoja tuottaa palveluja vauhditetaan ja pilotoidaan, jotta palveluiden yhdenvertainen saatavuus toteutuu. Ratkaisuja tulee hakea rohkeasti paikkaperustaista kehittämistä soveltaen. MANE korostaa, että pienten sote-alan yrittäjien mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen kilpailutuksiin tulee mahdollistaa. Palvelutarjonta tulee yhteensovittaa ihmisten ja alueiden tarpeita vastaavaksi, huomioiden kokonaisuudessa myös ihmisten lisääntynyt monipaikkainen asuminen. MANE katsoo, että sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden järjestämisessä tulee kiinnittää huomiota ja hakea ratkaisuja myös osa-aikaisten asukkaiden mahdollisuuksiin käyttää joustavasti tarvitsemiaan palveluja.

Lisää tietoa monipaikkaisuuden vaikutuksista ja erityiskysymyksistä sote-palveluihin liittyen on saatavilla MONISOTE-hankkeen tuloksista (SYKE ja THL).

Lue lisää maaseutupolitiikan aluevaalinostoista maaseutupolitiikan HYMY-verkoston aluevaalinostoista.