Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristö painottaa maaseutuvaikutusten arvioinnin tarpeellisuutta sote-uudistuksessa

Valmistelun yhteydessä on tärkeää arvioida uudistuksen vaikutuksia maaseutuun

MANEn sihteeristö painottaa lausunnossaan, että koko uudistusprosessin ajan ja etenkin lainsäädännön valmistelun yhteydessä on tärkeää arvioida uudistuksen vaikutuksia maaseutuun, etenkin palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen maaseutualueilla. Uudistuksen vaikutuksia maaseudun arkeen ja elämään sekä elinkeinotoimintaan tulee saattaa näkyväksi. Maaseutuvaikutusten arviointia tulee toteuttaa osana aluekehityksen ja sosiaalisten vaikutusten arviointia.

MANEn sihteeristö pitää periaatteessa kannattavana esitystä siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu kunnilta uudelle perustettavalle hallintotasolle, sote-maakunnille. Sihteeristön lähtöoletuksena on tällöin, että palveluiden myöntämisen yhdenmukaiset perusteet takaavat, että maakunnan asukkaat saavat samat palvelut yhtäläisin perustein asuinpaikasta riippumatta. MANEn sihteeristö painottaa, että yhdenvertaisuuden sekä palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että perustettavat sote-maakunnat saavat riittävän vahvat toimintaedellytykset, eivätkä alueiden väliset erot siirry kuntien väliltä maakuntien välisiksi.

Ehdotuksia rahoitusmalliin ja huomiota lisääntyvään monipaikkaisuuteen

Esitetyn rahoitusmallin periaatteita MANEn sihteeristö pitää lähtökohtaisesti hyvinä. On kuitenkin tärkeä huomioida, ettei luonnoksessa esitetty rahoituksen laskentamalli johda kuntien kohtuuttoman velkaantuneisuuden kasvuun. Rahoitusmalliesityksen heikkoutena on, ettei se ota huomioon viimeaikaisia muutoksia, kuten kuntatalouden heikentymistä tai koronaepidemiaa. Esitys ei myöskään huomioi kuntien tai perustettavien sote-maakuntien kasvua tai supistumista, eikä täten myöskään investointitarpeita tai säästöpotentiaalia tulevaisuudessa. MANEn sihteeristö muistuttaa lisäksi, että jo toiminnassa olevien maakunnallisten sote-organisaatioiden osalta yhdistymisen kustannushyödyt on jo pitkälti käytetty. Rahoitusmalli ei saa rankaista palveluiden jo tehokkaasta ja taloudellisesta tuottamisesta. MANEn sihteeristö pitää tärkeänä, että kaikkien sote-maakuntien realistiset toimintaedellytykset turvataan.

On tärkeää, että sote-maakuntien rahoituksessa huomioidaan myös lisääntyvä monipaikkaisuus, huomauttaa MANEn sihteeristö. Sote-uudistuksen valmistelussa tulee huomioida Suomen ympäristökeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) MONISOTE-tutkimushankeen politiikkasuositukset, jotka auttavat huomioimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ihmisten liikkuvuuden ja kausittaiset muutokset eri alueiden potentiaalisissa palvelutarpeissa.

Joustavia ratkaisuja palvelujen tuottamistapoihin

Lausunnossaan MANEn sihteeristö pitää oikeana lähtökohtana uudistuksessa toteuttavaa integraatiota, jossa perus- ja erikoissairaanhoito sovitetaan yhteen ja vahvistetaan perustason palveluita. Samoin kannatettavaa on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. MANEn sihteeristö painottaa, että maaseutualueilla tämä edellyttää riittävän kattavaa palveluverkkoa, tai joustavia ratkaisuja ja laajaa keinovalikoimaa palveluiden tuottamiseen. Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla edellyttää erilaisten palveluiden tuottamistapojen laaja-alaista kehittämistä sekä paikallisten olosuhteiden ja toimijatahojen tuntemusta. Tätä tulee sote-maakunnissa ylläpitää ja vahvistaa. MANEn sihteeristö pitää tärkeänä, että digitaalisia asiointipalveluja kehitetään yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden periaatteet huomioiden ja että valtio tukee ja varmistaa digitaalisen infrastruktuurin kattavan rakentumisen.

MANEn sihteeristö huomauttaa, että lakiesityksestä puuttuvat kirjaukset koskien monituottajamallia, eikä esitys näin luo kannusteita sote-yrittäjyyden kehittymiselle. Monituottajamalli on keino tukea palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta maaseuduilla. Kokonaisuudessa on myös tärkeää säilyttää mahdollisuus palveluseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin. Lisäksi julkisten hankintojen jakaminen osiin on tärkeä keino ylläpitää palvelumarkkinoiden kehittymistä ja toimivuutta. Myös julkisten hankintojen ehtoja palvelusetelituottajien sivutoimikiellon osalta tulisi höllentää.

Sote-uudistuksessa on tärkeää tehdä laajaa yhteistyötä

Lausunnossa painotetaan myös, että järjestöjen kiinnittyminen sote-rakenteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Sote-maakuntien ja järjestöjen yhteistyörakenteiden kehittäminen maakuntatasolla on tärkeä osa toimivaa sote-kokonaisuutta. Maakunnissa hyvään vauhtiin päässyttä Järjestö 2.0 kehitystyötä tulee jatkaa pitkäjänteisesti, sekä turvata järjestöjen toimintaedellytykset. Sote-järjestö kehittämistyössä on tärkeää tunnistaa ja huomioida se, että erityisesti maaseutualueilla keskeisiä toimijoita eivät ole ainoastaan sote-järjestöt vaan laajemmin myös muut kolmannen sektorin toimijat kuten kyläyhdistykset.

MANEn sihteeristö muistuttaa, että maaseutualueiden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää kehittää paikallis- ja maakuntatason yhteistyötä tukevia rakenteita ja käytäntöjä sekä huomioida maaseutunäkökulma osana sote-maakuntien kehittämistä. Niin palveluiden kuin hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintojen suunnittelussa tulee toteuttaa maaseutuvaikutusten arviointia, miettimällä erityisesti sitä, kuinka toiminnot ulottuvat ja ovat saavutettavissa myös harvaan asutuilla alueilla. Uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen määrittyy uudella tavalla kuntien ja sote-maakuntien yhteiseksi tehtäväksi. Tämä edellyttää sote-maakunnan, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä tukevia rakenteita ja käytäntöjä. MANEn sihteeristö painottaa lisäksi, että kaikkien paikallisten ja alueellisten voimavarojen saaminen käyttöön on entistä tärkeämpää. Tarvittavat lähipalvelut on varmistettava koko maassa ja uusia toimintamalleja tarvitaan. Uudistuksessa tulee huomioida THL:n toteuttaman ”Sisältöä, osaamista ja arvioitua tietoa kuntien elinvoimaisuuteen, hyvinvointi- ja turvallisuustyön uudistamiseen” tutkimushankkeen suositukset.

Pelastustoimen palvelut on varmistettava

Lopuksi MANEn sihteeristö huomauttaa, pelastustoimen kytkeminen osaksi sote-maakuntien tehtäviä on tärkeä osa kokonaisuutta ja muistuttaa, että turvallisuuden vahvistaminen ja ensihoidon toimivuus edellyttävät riittäviä resursseja. Uudistuksen tavoite varmistaa pelastustoimen palvelut harva-alueilla on ehdottoman tärkeää. Sopimuspalokuntatoiminta osana pelastustoimea on harvaan asutussa maassa välttämätöntä ja sen toimintaedellytykset tulee turvata. Harvaan asuttujen alueiden haasteena on, että palvelut ovat keskittyneet ja avuntuloaika kasvanut. Tämän vuoksi harvaan asutuilla alueilla on tarvetta maksuttomalle turvallisuuskoulutukselle, ja tähän tulisi luoda valtakunnallisesti yhtenäinen toimintamalli.

Voit lukea MANEn sihteeristön lausunnon kokonaisuudessaan täältä (pdf).

Muita aiheeseen liittyviä linkkejä

MONISOTE-hanke Suomen ympäristökeskuksen sivuilla

Miten huomioida monipaikkainen elämä terveyspalvelujen järjestämisessä? (pdf THL:n sivuilla)

Sisältöä, osaamista ja arvioitua tietoa kuntien elinvoimaisuuteen hyvinvointi ja turvallisuustyön uudistamiseen (SOIHTU)-hanke THL:n sivuilla

Harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuus rakentuu yhdessä hyvinvointia edistämällä. Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 2020:3. (pdf)