Politiikkasuositus 1/2025: Minne julkiset rahavirrat kohdentuvat maantieteellisesti?

Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille (RAVIT) -hankkeessa tarkasteltiin valtion julkisten rahavirtojen vaikutusta eri alueiden ja etenkin maaseudun kehitysedellytyksiin. Hankkeen toteuttivat Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus. 

Tuloksista, niiden vaikuttavuudesta, johtopäätöksistä ja tulevaisuuden näkymistä voi lukea tarkemmin toimintasuosituksista sekä tutkimusjulkaisusta. Tässä lyhyesti taustaa, todettua sekä tutkimuksen toimintasuositukset.

Aineistosta ja tuloksista

Hankkeessa kerätty valtion julkisia rahavirtoja koskeva aineisto kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat. Aineisto koottiin useista eri tietokannoista, ja se kattaa vuodet 2018–2021. Julkiset rahavirrat jaoteltiin viiteen pääluokkaan ja 23 alaluokkaan. Kokonaisuudessaan valtion julkisista menoista eli rahavirrasta kartoitettiin yhteensä noin 45 miljardia euroa, joka vastaa noin 70 prosenttia valtion talouden budjetista (55–67 miljardia euroa vuosina 2018–2021).

Valtion julkisten rahavirtojen kartoitus paljastaa suuria kunnittaisia eroja rahavirtojen kohdentumisessa. Valtionosuudet, sosiaalietuudet ja aluetuet painottuvat erityisesti maaseutumaisiin kuntiin, kun taas valtion läsnäoloon perustuvat ja tietointensiiviset rahavirrat keskittyvät pääosin kaupunkeihin (erityisesti pääkaupunkiseudulle ja maakuntakeskuksiin). 

Toimintasuositukset

• Tietointensiivisiä rahavirtoja tulisi tarkoituksellisesti kohdentaa maaseutumaisille alueille nykyistä enemmän, koska tällä hetkellä niiden saama osuus, joka koostuu ensi sijassa kuntien valtionosuuksista ja sosiaalietuuksista, ei kykene synnyttämään taloudellista toimeliasuutta eikä uudistamaan maaseudun taloudellisia rakenteita. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla aluekehittämistehtävän sisällyttäminen Business Finlandin toimintaan ja sen rahoitusehtojen muuttaminen niin, että ne tunnistaisivat myös maaseudun PK-yritysten potentiaalin ja TKI-tarpeen.

• Maaseutumaisten alueiden elinkeinoja on tuettu, kehitetty ja monipuolistettu aluetuilla (erityisesti infrastruktuurihankkeet ml. laajakaistan rakentaminen sekä maaseututuet). Tilastollisen analyysin perusteella niiden merkitys näyttäytyy yllättävän vähäiseltä, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että niiden osuus valtion julkisten rahavirtojen kokonaisuudesta on hyvin pieni. Vaikka nykyisessä säästöpolitiikan ilmapiirissä tuntuu epärealistiselta, että aluetukiin käytettyjä resursseja kasvatettaisiin lähitulevaisuudessa, tätä tulisi vähintäänkin harkita tasavertaisten kehitysedellytysten (esim. laajakaistasaatavuus) edistämiseksi maaseutumaisilla alueilla.

• Valtion työpaikkoihin ja hankintoihin (valtion läsnäoloon) liittyvien rahavirtojen osalta tulisi tarkastella erityisesti niiden paikallistaloudellisia vaikutuksia. Valtion läsnäoloon liittyvät rahavirrat ovat vuosien saatossa keskittyneet yhä harvempiin alueisiin jättäen monet maaseutumaiset kunnat epäedulliseen asemaan. Tätä keskittyvää kehitystä tulisi hillitä: Valtion työpaikkoja keskittäviä päätöksiä on arvioitava säästöjen lisäksi myös niiden negatiivisten aluevaikutusten valossa; Valtionhallinnon hankintojen jalkauttaminen suoraan myös pienemmille toimijoille (esim. teiden kunnossapito) mahdollistaisi niiden tasaisemman jakautumisen.

• Kuten analyysit selkeästi osoittavat, julkisilla rahavirroilla on alueellisesti eriäviä, mm. väestö- ja elinkeinorakenteisiin liittyviä, kaupunkien ja maaseutumaisten kuntien välille todennettavia vaikutuksia. Tulokset korostavat paikkaperustaisen politiikan tärkeyttä. Tästä syystä julkisia rahavirtoja koskevia päätöksiä tehdessä tulisi hyödyntää aluevaikutusarvioinnin keinoja, erityisesti maaseutuvaikutusten arviointiohjetta (Husberg ym. 2022), jonka avulla voidaan arvioida valmisteltavissa olevan päätöksen vaikutuksia maaseutualueille.

Luettavaa

Makkonen, T., Hirvonen, T., Lehtonen, O., Lemponen, V., Rautiainen, S., Vihinen, H. & Voutilainen, O. (2025). Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille. Itä-Suomen yliopisto Spatia raportteja 2025 (1).

Husberg, A., Muilu, T., Vihinen, H. & Voutilainen, O. (2022). Säädösehdotusten maaseutuvaikutusten arviointi: Maaseutuvaikutusten arviointiohje lainvalmistelijoille. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2022 (17).