Politiikkasuositus 1/2021: Smart – läpileikkaava aluekehittämisen kysymys

Tässä artikkelissa esitetään Älykkäistä kylistä älykkäisiin kaupunkeihin – miten ”ääripäiden” välinen keskusten ketju toimii, miten älykäs alue rakentuu? -hankkeen tuloksiin perustuvia maaseutupolitiikan politiikkasuosituksia.

Mitä Smart alue-ekosysteemi tarkoittaa?

Maakuntatasolla (smart region) toisiinsa vaikuttavien tekijöiden alue-ekosysteemi tarkoittaa esimerkiksi keskinäisissä kytköksissä olevaa kuntien, kaupunkien ja maaseutujen kokonaisuutta. Se voi myös tarkoittaa älykkäiden kaupunkien ja maaseutujen kokonaisuutta. Vastaavasti kuntatasolla yhdessä kaupungissa voi olla useampi älykäs lähiö (smart suburb), älykäs kaupunginosa (smart neighbourhood) ja älykäs kylä (smart village). Tällöin myös (älykäs) kaupunki on älykäs alue. Olennaista alue-ekosysteemien elinvoimaisuuden turvaamisessa on se, miten toimijoiden ja verkostojen yhteistyö sekä aluekehittämisen ohjaus ja tuki toimivat.

Smart-konsepteja on monia, joten niiden keskinäiset suhteet ja asemoituminen aluehierarkiaan hämärtyvät helposti. Tyypillisesti konseptit eivät kohtaa toisiaan, vaan älykkäästä erikoistumisesta (smart specialisation) puhutaan aluepolitiikan yhteydessä, älykkäästä kaupungista (smart city) kaupunkipolitiikassa ja älykkäästä kylästä ja maaseudusta (smart village, smart countyside) maaseutupolitiikassa.

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia Smart -teemaan liittyy?

Digiyhteiskunnassa haasteet liittyvät huoleen palveluiden säilymisestä, työpaikoista, työntekijöistä ja elinvoimaisuudesta. Mahdollisuuksia nähdään puolestaan teknologiassa sekä ilmastonmuutoksen, energiaratkaisujen ja kiertotalouden tapaisissa megatrendeissä.

Arkea helpottavia älyratkaisuja on jo paljon. Eri asia on, missä määrin älykkäisiin ratkaisuihin sisältyvät mahdollisuudet tunnistetaan, ymmärretään ja otetaan käyttöön. – Tai nähdään, miksi avoimuutta, luottamusta, yhteisöllisyyttä, kumppanuuksia, verkostoja, strategisuutta ja resursointia tarvitaan tueksi myös tässä yhteydessä. Lisäksi olennaista on ymmärtää, ettei ratkaisuja tarvitse tehdä yksin ja pistemäisesti. Niitä voidaan toteuttaa myös yhdessä ja alueellisesti.

Miten hyvin älykkyys läpäisee aluetasot?

Tutkimuksessa tarkasteltiin älykkyyttä maakunnissa ja kaupungeissa. Pohdittiin sitä, miten hyvin älykkyys läpäisee aluetasot, sekä sitä, onko alueellisesti vaikuttavampaan kehitykseen mahdollista päästä läpileikkaavien teemojen tuella.

Maakuntien vastuulla on edistää älykästä erikoistumista. Kaupungit puolestaan edistävät älykkäitä ratkaisuja älykäs kaupunki -konseptin avulla. Molempia on kritisoitu eräänlaisesta ”one-size-fits-all” -asenteesta eli kykenemättömyydestä tunnistaa alue-erojen vaikutuksia innovatiivisuuteen sekä nähdä kaupunkien todellista kokokirjoa ja monimuotoisuutta.

Smart-konseptin soveltuvuudesta maaseudun kehittämiseen

Maakunnissa älykkään erikoistumisen konseptia on sovellettu kaupungeissa, mutta ei niinkään harvaan asutuilla alueilla. Tutkimuksissa on todettu, että älykkään erikoistumisen idea sopii hyvin niin kaupunkien läheiselle maaseudulle kuin kaupungin ja maaseudun jatkumossa sijaitseville keskuksille. Suomalaisen kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan nämä löytyvät ydinmaaseudulta tai maaseudun paikalliskeskuksista. Tällaisiksi voi laskea pienet ja keskikokoiset kaupungit. Tiedetään, että digitalisaatio on lähentänyt kaupunkeja ja maaseutuja toisiinsa, vaikka se ei ole pysäyttänyt alueellista eriytymiskehitystä. Älykäs erikoistuminen herättää näin ollen mielenkiintoa, mutta nostaa esille kysymyksiä siitä, miten konsepti soveltuu maaseudun kehittämiseen.

Joka tapauksessa maaseudulla älykäs maaseutu (smart countryside) ja älykäs maaseutukehitys (smart rural development) ovat jo osa älykkään aluekehittämisen agendaa. Maaseudulla ymmärretään myös kaupunkien merkitys aluekehittämisessä, sillä esimerkiksi komission älykäs kylä -aloitteeseen sisältyy ajatus kylien, kuntien ja erikokoisten kaupunkien keskinäisen kytköksen paremmasta hyödyntämisestä. 

Älykkäiden kaupunkien kirjosta ei ole kuitenkaan selvää kuvaa. Kuten ei ole myöskään pienistä ja keskikokoisista älykkäistä kaupungeista, jotka on sivuutettu niin kaupunkitutkimuksessa, kaupunkipolitiikassa, aluekehittämisessä kuin myös maaseutupolitiikassa. Pieniä ja/tai keskikokoisia kaupunkeja kuvaavan yhtenäisen määritelmän puuttuminen vaikeuttaa vertailukelpoisen aineiston saamista, minkä vuoksi kokonaiskuva kaupunkijoukosta on saattanut jäädä epäselväksi. Lisäksi tutkimuksessa ja aluekehittämisen kokonaisuudessa on keskitytty isoihin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Muut kaupungit ja keskukset ovat jääneet varjoon ja sivustaseuraajan asemaan ja pienimmistä on alettu puhua perifeerisinä paikkoina.

Pienikin maaseutukaupunki voi olla älykäs

Pieni kaupunki voi olla älykäs. Tutkimuksesta älykkäälle pikkukaupungille löytyy kolme omaa käsitettä:

1. älykäs maaseutukaupunki (smart rural city) on maan suurimpien keskusalueiden ulkopuolella sijaitseva 1 000–15 000 asukkaan pikkukaupunki,
   
2. pieni älykäs kaupunki (small smart city) puolestaan on 2 000–20 000 asukkaan pikkukaupunki ja
   
3. älykäs pienkaupunki (smart town) -käsiteellä kuvataan kasvukeskusten välisten maaseutualueiden pikkukaupunkia.
   

Suomessa on 310 kuntaa, joista 107 käyttää kaupunki -nimitystä. Pieniä alle 10 000 asukkaan kaupunkeja on 33 kappaletta ja keskikokoisia 10 000–50 000 asukkaan kaupunkeja on 52 kappaletta. Edellä esitetyistä käsitteistä erityisesti ensimmäinen, älykkään maaseutukaupungin käsite soveltuu suomalaisen todellisuuden tarkasteluun. Kaikista Suomen kaupungeista tähän kokoluokkaan mahtuu 47 kaupunkia .

Älykäs kaupunki -konseptiin liittyvän aktiivisuuden laajuus

Hankkeessa toteutettiin hakusanakatsaus kaupunkien kotisivuille. Hakusanoina käytettiin "smart" ja "älykäs". Tavoitteena oli etsiä älykäs kaupunki -konseptiin kytkettävissä olevaa aktiivisuutta. Tarkastelussa keskityttiin yksittäisten ratkaisujen, kuten esimerkiksi älykäs valaistus, sijaan laajempiin kokonaisuuksiin.

Hakusanakatsauksessa otettiin lisäksi huomioon aiheeseen liittyviä ohjelmia, hankkeita ja verkostoja. Myös maakuntaliittojen kotisivuille tehtiin haku sanoilla ”älykäs erikoistuminen”, ”smart specialisation”, ”älykäs”, ”smart” ja ”innovaatio” (tarkemmin jäljempänä olevissa listauksissa).

Tuloksen tulkinta ei ole täysin aukoton eikä myöskään objektiivinen. Se on kuitenkin auttanut muodostamaan kokonaiskuvaa asiasta, josta kokonaiskuvaa ei ole ollut.

Valitulla tarkastelutavalla kaupungeista 70 oli liitettävissä älykäs kaupunki -konseptiin, osa tiukemmin, osa väljemmin. Laveammassa katsannossa älykkäiden kaupunkien kirjo on laaja, mutta tiukimmillaan tulkittuna vain kahdellatoista kaupungilla voi sanoa olevan selkeä tavoite olla älykäs.

Kun rajattiin pois Smart Helsinki Region- ja Hinku-kunnat sekä jo päättyneissä hankkeissa mukana olleet kaupungit, tiivistyi älykäs kaupunki -konseptin kanssa operoivien joukko puoleen (35 kaupunkia).  Keskikokoisia älykkäitä kaupunkeja on enää 10 (edellä 36) ja pieniä 7 (14). Todellisuus ei tietenkään ole näin yksioikoinen, sillä todennäköisesti kaikki hankkeet ja muu tehty työ ovat jättäneet jälkensä kaupunkien toimintoihin ja suunnitelmiin.

Tunnistetuista älykkäistä kaupungeista (70) pieniä ja keskikokoisia oli 50, vähän tiukemmalla rajauksella 20. Tarkastelutavasta kerrotaan tarkemmin alla.

Selkeän smart city -vision tai strategian omaksuneet kaupungit

• > 100 000 asukkaan kaupungit: Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti. 
• 50 000-100 000 asukkaan kaupungit: Joensuu, Mikkeli ja Salo
• < 50 000 asukkaan kaupungit: Kerava ja Kajaani. 

Edellä mainittujen kaupunkien kotisivuilla mainittuja visioita strategioita, hankkeita tai suunnitelmia olivat muun muassa: Smart Helsinki Region, Espoo Intelligent Community, Smart Tampere, Smart City Oulu, Smart and Wise Turku, Jyväskylä Smart City, Smart & Clean Lahti, Smart Joensuu, Mikkeli Smart City, Salo - Älykäs kaupunki, Smart City Kerava, Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa (Kajaani).

Kaupungit, joissa omaa hanketoimintaa ilman selkeää smart city -visiota

• > 100 000 asukkaan kaupungit: Vantaa, Kuopio
• 50 000-100 000 asukkaan kaupungit: Pori, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Rovaniemi
• < 50 000 asukkaan kaupungit: Hyvinkää, Rauma, Riihimäki, Varkaus, Hamina, Parainen, Loviisa, Lieksa
• < 10 000 asukkaan kaupungit: Kauniainen, Alajärvi, Nurmes, Outokumpu, Pudasjärvi, Kannus

Edellä mainittujen kaupunkien kotisivuilla mainittuja visioita strategioita, hankkeita tai suunnitelmia olivat muun muassa: 6Aika -strategia, Smart Helsinki Region, Smart&Sustainable Saimaa, Suomen Kasvukäytävä, Smart City -yhteistyö (kv), Smart Technology Hub, IRIS Smart City -hanke, Älykäs asemanseutu, oma kaupunkisovellus, älykäs asuinalue, hackathlon -konseptikilpailu, Älykäs liikuntakunta -kokeilu (2020), Green Tech Valley, Den it-smarta kommunen –hanke, Innovaatioalusta -hanke, Smart City–raportti tai –suunnitelma, Hinku, INKA –ohjelma (2014-2017), Älykäs arki älykkäässä kaupungissa -selvitys (2014).

Kaupungit, jotka mukana hanketoiminnassa ilman selkeää smart city -visiota

• 50 000-100 000 asukkaan kaupungit: Kouvola, Porvoo
• 10 000-50 000 asukkaan kaupungit: Lohja, Järvenpää, Nokia, Ylöjärvi, Savonlinna, Kangasala, Raasepori, Imatra, Raahe, Sastamala, Valkeakoski, Kemi, Kurikka, Äänekoski, Heinola, Pieksämäki, Forssa, Akaa, Orimattila, Loimaa, Uusikaupunki, Ylivieska, Kauhajoki, Kankaanpää, Paimio, Kitee
  
• < 10 000 asukkaan kaupungit: Orivesi, Laitila, Hanko, Haapajärvi, Harjavalta, Parkano, Viitasaari, Pyhäjärvi
  

Edellä mainittujen kaupunkien kotisivuilla mainittuja visioita strategioita, hankkeita tai suunnitelmia olivat muun muassa: Smart Helsinki Region, Suomen kasvukäytävä, Smart&Sustainable Saimaa, Hinku, ”Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -hanke (2013). Valtiovarinministeriö on myöntänyt vuoden 2020 kuluessa useita avustuksia kuntien digihankkeisiin. Tämä on sattanut muuttaa edellä esitettyä luokittelua. 

Älykkään erikoistumisen kärkiteemat maakunnissa

Katsottaessa maakuntien ja kaupunkien kehittämisen kärkiä huomataan, että läpileikkaavuudelle on kaikki edellytykset. Alla listattuna maakuntien kärkiteemoja, jotka voisivat olla peräisin mistä tahansa ”smart-perheen” konseptista.

• Uusimaa: Kaupunkien cleantech, terveys ja hyvinvointi, teollisuuden digitalisaatio, ihmisten kaupunki
• Varsinais-Suomi: Sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio, innovatiiviset ruokaketjut, lääke- ja terveysteknologia
• Satakunta: Teollisuuden modernisaatio, automaatio ja robotiikka, energia, bio- ja kiertotalous, sininen kasvu
• Häme: Luonnonvarojen kestävä käyttö, teollisuus, rakennettu ympäristö, luova talous
• Pirkanmaa: Teollisuuden digitalisaatio, älykkään kaupungin ratkaisut, kiertotalous, hyvinvoinnin ja terveyden palvelut ja järjestelmät
• Päijät-Häme: Kiertotalous, muotoilu, liikunta, elä­mykset
• Kymenlaakso: Logistiikka, biotalous, digitalisaatio
• Etelä-Karjala: Smart Specialisation University Campus -hanke, uuden innovatiivisen liiketoiminnan kehittäminen maakunnan älykkään erikoistumisen aloilla
• Etelä-Savo: Metsä, vesi, ruoka + Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinot murroksessa – älykkään erikoistumisen strategia 2019-2023
• Pohjois-Savo: Teknologia, elintarvikejalostus, vesiosaaminen, luontoturismi ja tapahtumat + em. strategia 2019-2023
• Pohjois-Karjala: Metsäbiotalous, teknologiat ja materiaalit + em. strategia 2019-2023
• Keski-Suomi: Biotalous, digitalous, tietotalous, hyvinvointitalous, turismi
• Etelä-Pohjanmaa: Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, uudistuva palvelu ja elämystuotanto
• Pohjanmaa: Innovaatio, kasvu, yhteistyö, teollisuus, toimintamuodot
• Keski-Pohjanmaa: Luonnonvarojen, energia-alan, kemian, osaamisen ja digitalisaation innovatiivinen yhdistäminen + em. strategia 2019-2023
• Pohjois-Pohjanmaa: ICT- ja ohjelmistoala, perusteollisuuden osalta metalliteollisuus, puuraaka-aineen jalostaminen ja puhtaat ratkaisut sekä terveys- ja hyvinvointiala
  + em. strategia 2019–2023
• Kainuu: Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategia 2019–2023
• Lappi: Älykäs ja kansainvälistyvä Lappi- hanke + em. strategia 2019–2023
• Ahvenanmaa: Yrittäjyys, yhteistyö, kilpailukyky, innovatiivisuus

Maakuntien kärkiteemojen sisältötarkennuksia: energia- ja resurssitehokkuus, bio- ja kiertotalous, kuluttaja-cleantech, terveydenhuollon ratkaisut, älylogistiikka, robotiikka, asioiden internet, avoin kaupunkikehittäminen, osallisuus, palveluiden köytettävyys, älykäs maatalous, älykäs tuotanto, älykäs liikenne, ympäristöystävällinen rakentaminen, älykkäät palvelut, osallistavat innovaatio- ja kehitysalustat ja palvelut, systeemiset kokeilut, pilotointi ja demonstraatiot, inhimillisyys, kansainvälinen yhteisoppiminen ja investoinnit, uusiutuva energia, puurakentaminen, kyberturvallisuus, pelillisyys, digisovellukset, biomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit, puhtaan veden teknologiat ja konseptit, ruokaketjun puhtaus ja turvallisuus, puhtaat teknologiat ja vähähiiliset ratkaisut, teollinen kiertotalous, digitalisaatio, innovatiiviset teknologiat ja tuotantoprosessit, yhteinen klusteritoiminnan kehittäminen.

Kyse yhdistävästä aluekehittämisen kysymyksestä

Älykkyys käsitteenä ja käytäntöinä tarjoaa yhteisen kielen ja toimintatavat, joilla voidaan toteuttaa digiyhteiskuntaa paikasta riippumatta. Samankaltaisiin arjen tarpeisiin ja tavoitteisiin vastaaminen osoittaa, että kyse on yhdistävästä aluekehittämisen kysymyksestä.

Olemassa oleviin, aluetasot läpäiseviin painopisteisiin kiinnittymällä voidaan kytkeytyä vahvemmin valmiisiin yhteistyöverkostoihin. Samalla voidaan tukea niitä ominaisuuksia, teemoja tai tavoitteita, joita paikallisesti pidetään vahvuutena. Aluekehittämisen vaikuttavuus on luonnollisesti sitä suurempaa, mitä paremmin pystytään näkemään älykkäät konseptit toisiaan täydentävinä ja yhteistä etua tuottavina.

Älykkään alueen kehittämisen ja rakentamisen merkitys on siinä, että näin voidaan löytää kauaskantoisempia, kestävämpiä ja resurssiviisaampia kokonaisuuksia, joilla palvellaan asumisen arkea ja elinkeinoelämän tarpeita, tuotetaan taloushyötyjä, vastataan ilmastokysymyksiin sekä hidastetaan alueellista eriytymistä. Myös älykäs monipuolistaminen (smart diversification) on jatkopohdinnan arvoinen avaus, sillä alueet ovat erilaisia ja monimuotoisia.

Kaupunki itse päättää, millaisen älykkyysroolin se ottaa

Pieniä ja keskikokoisia älykkäitä kaupunkeja on olemassa, mutta niissä älykkyys ei ole kaupunkien aktiivisesti itse esille ottama teema, vaan se jää usein taustalle. On kaupunkien oma valinta, korostavatko ne älykkyyttä. Tätä kannattaa kuitenkin harkita, mikäli kaupungit haluavat pysyä mukana digiyhteiskunnan kehityksessä.

Pienillä ja keskikokoisilla kaupungeilla on myös rooli aluepolitiikan ja aluekehittämisen tasapainottajana, välittäjänä tai edistäjänä. Rooli älykkään alueen rakentajana pohjaa mainittuihin rooleihin, mutta ”älykkyysroolilla” on myös erityinen luonteensa. Minkälainen tämä rakentajan rooli on, riippuu jälleen kaupungista itsestään. Varteenotettavia vaihtoehtoja on tarjolla ainakin kolme:

1. Älykäs kaupunki, joka kehittää omaa älykäs kaupunki -konseptiaan sijaintinsa ja omien vahvuuksiensa perusteella soveltaen ja skaalaten hyviä malleja.
2. Älykkäästi sopeutuva kaupunki, joka näkee muutostilanteen mahdollisuutena tavoitella kasvun, taantumisen ja elämänlaadun tasapainoa sekä näiden lisäksi vielä jotain uutta.
3. Älykäs maaseutukaupunki, joka suurkaupunki- ja maaseutualueiden jatkumossa ponnistaa kaupunki- ja maaseutumaisten elämänlaatujen ja elintapojen tasapainosta. 

Pienet ja keskikokoiset kaupungit on tarpeen ottaa paremmin huomioon niin aluekehittämisen ja -politiikan agendoilla, rahoituskanavia ja tukimuotoja suunnitellessa kuin älykkään aluekehittämisen keskustelussa. Tulevan rahoituskauden suunnittelussa Small and medium-sized cities (SMC) -teema jo näkyy.

Lisäksi älykäs kunta (smart municipality) on tarpeen ottaa asiaksi, sillä kaupunkien ja kylien tapaan kunnillakin on merkityksensä paikallisina kehityksen vetureina. Älykäs kunta ei ole yleinen käsite, mutta se on käytössä ja siksikin olennainen osa älykkään alueen ekosysteemiä. Myös kokonaiskuva älykkäiden kuntien joukosta auttaisi asemoitumista ”älykkyyden” aluekehittämiseen ja aluepoliittiseen keskusteluun.

Politiikkasuositukset

1. Älykkyys on läpileikkaava aluekehittämisen kysymys. Ohjelma- ja strategiatasoja yhteen sovittamalla kokonaisuudesta saadaan vaikuttavampi kehittämisen väline ja tavoitteellisen toiminnan tuki.
   
2. Pienet ja keskikokoiset kaupungit otetaan paremmin huomioon niin aluekehittämisen ja -politiikan agendoilla, rahoituskanavia ja tukimuotoja suunnitellessa kuin älykkään aluekehittämisen keskustelussa.
3. Edistetään pienen ja keskikokoisen kaupungin roolia aluepolitiikan ja aluekehittämisen tasapainottajana, välittäjänä tai edistäjänä esimerkiksi edellä mainittujen ”älykkyysroolien” kautta
4. Älykäs kunta on olennainen osa älykkään alueen alue-ekosysteemiä ja siksi myös se tarvitaan mukaan tähän aluekehittämisen keskusteluun.
   

Lähteet

Tantarimäki, Sami (2020a). Älykkäistä kylistä älykkäisiin suurkaupunkeihin: Pienet ja keskikokoiset kaupungit älykkään alueen rakentajina Terra 132 (2).

Tantarimäki, Sami (2020b). Älykäs kunta, missä olet? Yhteiskuntasuunnittelu 58 (2)

Muuta tutkimuksen aikana aiheesta kirjoitettua

Tantarimäki, Sami (2020). Älykäs yhteisö ajattelee isosti. Maaseutuverkoston blogi 15.6.2020

Tantarimäki, Sami (2020). Äly hoi, älä jätä – osuva ajankuva. Älykäskylä.fi-blogi 5.6.2020 

Tantarimäki, Sami (2020). Mikä ihmeen älykäs kylä? 13.2.2020, Älykäskylä.fi-blogi

Tantarimäki, Sami (2019) Medianäkyvyyttä ja menestyksen aihioita. Älykäskylä.fi-blogi 14.8.2019

Tantarimäki, Sami (2019). Älykkään kylän ajurit. Älykäskylä.fi-blogi 12.6.2019