Tarvitsemme paikalliset tarpeet, voimavarat ja mahdollisuudet tunnistavaa politiikkaa
Paikalliset tarpeet, voimavarat ja mahdollisuudet on nostettava kansallisen politiikan lähtökohdaksi. Maaseutupolitiikan neuvosto MANE peräänkuuluttaa tulevalta hallitukselta paikkaperustaista politiikkaa ja räätälöityjä ratkaisuja eri aluetyypeille esimerkiksi verotukseen sekä koulutus- ja palveluratkaisuihin. Elinvoimaista Suomea kehitetään kestävästi ja kokonaisuutena, MANE linjaa tavoitteissaan seuraavalle hallituskaudelle.
Paikkaperustaisen politiikan rinnalle neuvosto nostaa
maaseutuvaikutusten arvioinnin (MVA), joka edistää paikkaperustaisen
politiikan valmistelua ja toteuttamista. Maaseutuvaikutuksia tulee
arvioida sellaisissa uudistuksissa ja lainsäädäntöhankkeissa, jotka
vaikuttavat kansalaisten mahdollisuuksiin asua, elää, liikkua,
työskennellä sekä yrittää maaseutualueilla, MANE korostaa
tavoiteasiakirjassa.
– Maaseutuvaikutukset tulee saattaa
näkyviin poliittisessa valmistelussa ja päätöksenteossa. Tällöin
pystyttäisiin ennakoimaan ja minimoimaan sellaisia negatiivisia
vaikutuksia, joita on nähty eri puolilla maaseutua esimerkiksi
taksiliikennelain uudistuksen yhteydessä, toteavat Maaseutupolitiikan
neuvoston pääsihteeri Christell Åström maa- ja metsätalousministeriöstä sekä hallinnon apulaispääsihteeri Hanna-Mari Kuhmonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Konkreettisina
suosituksina MANE nostaa pitkäjänteisen tiepolitiikan ja yli
hallituskauden ulottuvan 1,5 miljardin euron korjausvelkasuunnitelman
toimeenpanon jatkamisen sekä tietoliikenneyhteyksien
yleispalveluvelvoitteen nopeustason nostamisen 100 Mbit/s:iin ja siihen
liittyvän julkisten digi-infrainvestointien pitkän aikavälin
rahoitussuunnitelman laatimisen. MANE suosittelee myös
yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvän lainsäädännön
nykyaikaistamista, saatavuusharkinnan joustavoittamista sekä alueellisen
osaamiskeskus-kokeilun aloittamista: Osaavan työvoiman pula maaseudulla
on kansallisesti tärkeä kysymys.
– Tiestön kunto ja
tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja luotettavuus ovat niitä
perusasioita, jotka vaikuttavat suoraan yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin
elää ja asua, opiskella, tehdä työtä ja yrittää eri alueilla. Ellei
näihin investoida on turhaa puhua kestävästä ruokaketjusta, biotalouden
tavoitteista tai maaseutumatkailun kasvumahdollisuuksista,
kansalaistoiminnan apulaispääsihteeri Petri Rinne, Suomen Kylät
ry:stä toteaa ja jatkaa, että sama pätee maaseudun palveluihin. On
luotava puitteet kylien kehittämiselle älykyliksi, Rinne lisää.
–
Kansallisesti on pidettävä huolta siitä, että maaseudulla vakituisesti
asuvilla ihmisillä on todelliset mahdollisuudet saada palveluja ja myös
käyttää niitä. Markkinaehtoisesti tämä ei kaikilta osin toteudu. Mikäli
palveluita ja muita yhteiskunnallisia toimintoja keskitetään
loputtomasti, vedämme maton muiden poliittisten tavoitteiden alta,
tutkimuksen apulaispääsihteeri Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
–On
pidettävä mielessä, että maaseutualueilla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä,
siellä on 30 prosenttia maamme pk-yrityksistä, siellä oleskelee
säännöllisesti vapaa-ajallaan yli 2,2 miljoonaa suomalaista ja maaseutua
hyödyntäviä on vielä enemmän, Vihinen jatkaa.
MANE
suosittelee, että seuraava hallitus turvaa maaseutualueilla tärkeiden
toimijoiden, pienten paikallisten yritysten ja järjestöjen
toimintaedellytyksiä sote-palvelujen tuottajina. Kansalaisjärjestö- ja
vapaaehtoistoiminta tuottavat monia palveluja maaseudulla. Nämä tahot on
osallistettava tasa-arvoisina kumppaneina hallinnon ja elinkeinoelämän
rinnalla. Nykyään kumppanuuspöytä tai muu vastaava eri sektorit kokoava
yhteistoimintamalli on käytössä ainoastaan 40:ssä kunnassa. MANE
peräänkuuluttaa kansallisen tason verkoston perustamista julkisen,
yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden edistämiseksi käytännössä.
Esimerkkiä on haettavissa Ruotsista.
MANEn tavoitteet
seuraavalle hallituskaudelle on jaettu neljään kokonaisuuteen ja 18
suositukseen. Tavoitteisiin on lisäksi nostettu 11 toivomusta, jotka
liittyvät päättäjien toimintaan. Toivomuksena on muun muassa, että
päättäjät tunnistavat maaseudun monimuotoisuuden ja sen mahdollisuudet
ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hallinnassa, bio- ja
kiertotalouteen siirtymisessä sekä hyvinvoinnin edistämisessä.
Pääsihteeristö kantaa huolta siitä, ettei suomalaisessa kansallisessa
päätöksenteossa huomioida riittävästi yhteiskunnallisia
maaseutunäkökulmia.
Maaseutupolitiikan neuvosto on
valtioneuvoston asettama toimielin, joka kokoaa 35 organisaatiota eri
sektoreilta, hallinnonaloilta ja –tasoilta. Edustettuina ovat sekä
julkinen hallinto, elinkeinoelämä, kansalaisyhteiskunta että tutkimus.
Lisätiedot
Christell Åström, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri,
neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2030, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Hanna-Mari Kuhmonen, Maaseutupolitiikan neuvoston hallinnon apulaispääsihteeri,
erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 04 7008, etunimi.sukunimi@tem.fi
Petri Rinne, Maaseutupolitiikan neuvoston kansalaistoiminnan apulaispääsihteeri,
puheenjohtaja, Suomen Kylät ry, p. 040 555 3232, etunimi.sukunimi@suomenkylat.fi
Hilkka Vihinen, Maaseutupolitiikan neuvoston tutkimuksen apulaispääsihteeri,
tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus, p. 0295 32 6633, etunumi.sukunimi@luke.fi
Tutustu Maaseutupolitiikan neuvoston tavoitteisiin tulevalla hallituskaudella
Tutustu kansalliseen Mahdollistetaan menestyvä maaseutu – maaseutupoliittiseen julkilausumaan (3.9.2017)
Maaseutupolitiikan
neuvoston tavoitteisiin liitetään asiantuntija-artikkeleita, joita
julkaistaan talven ja kevään aikana sivuilla Maaseutupolitiikka.fi
Seuraa ja osallistu maaseutupoliittiseen keskusteluun aihetunnuksilla #maapuhuu #maaseutupolitiikka #vaalit2019.