Ulkomaisen työvoiman saatavuus joustavammaksi
Suomen väkiluku pienenee ilman maahanmuuttoa. Vuonna 2017 väkiluku kasvoi vajaalla kymmenellä tuhannella hengellä. On hyvä muistaa, että maahanmuuttajista 20 % muuttaa pois viiden vuoden jälkeen.
TEM:n julkaiseman tilaston (tähän lopussa oleva linkki) mukaan vuoden 2017 lopussa Suomessa asui lähes 250 000 ulkomaan kansalaista ja 384 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä.
Maahamme muuttajat ovat potentiaalista työvoimaa, sillä heistä on kantaväestöön verrattuna selvästi suurempi osa 20–49-vuotiaita. Työvoiman hyödyntämiseksi tarvitaan sekä tehokasta että kohdennettua kotoutumis-, työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa.
EU:n ulkopuolelta Suomeen tulleiden osalta 6751 henkilöllä eli 26 prosentilla tulleista ensimmäisen oleskeluluvan peruste oli työ ja EU-kansalaisten osalta 4001 henkilöllä eli 51% rekisteröidyistä perusteena oli työ. Suomeen muutetaan selvästi eniten lähialueilta ja yli puolet Suomeen suuntautuvasta muutosta tuleekin Venäjältä ja Virosta.
Kasvukeskukset vetävät myös maahanmuuttajia
Vuonna 2017 ulkomailla syntyneistä Suomessa asuvista henkilöistä noin 67 % asuu Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. Pelkästään pääkaupunkiseudulla asuu nyt 165 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä ja väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Helsingin seudulla asuu 350 000 vieraskielistä.
Kuitenkin maahanmuutolla on merkitystä myös pienempien kuntien väestöpohjalle ja elinvoimalle. Kokonaistasolla Suomen työikäisten määrä vähenee ja väestönlisäys tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta. Ilman riittävää työvoiman maahanmuuttoa työvoiman tarjonta ja pitemmällä aikavälillä työllisyys laskevat. Maassa jo olevat maahanmuuttajat ovat nuoria ja työikäisiä. Työllisyyden parantaminen on oleellista, erityisesti pakolaistaustaisten ja maahanmuuttajanuorten ja -naisten osalta.
Työperusteinen maahanmuutto vastaa yritysten rekrytointitarpeeseen
Yritysten ulkomaisen työvoiman rekrytointitarpeeseen vaikuttavat erityisesti suhdanteet ja osaavan työvoiman saatavuus Suomessa. Tällä hetkellä useilla alueilla ja toimialoilla on pulaa työntekijöistä. Valtioneuvoston asettama Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) esitti lokakuussa 2018 kannanottonaan (tähän linkki) maaseutualueiden työvoimapulan edellyttävän laaja-alaisia toimenpiteitä.
Arviot työvoiman maahanmuuton tarpeesta liikkuvat noin 20 000 henkilössä vuositasolla riippuen ennen kaikkea kotimaisen työvoiman saatavuudesta. Lounaisrannikon positiivisen rakennemuutoksen alueella vaje on 30 000 henkeä.
Pk-yrityksistä lähes viidennes kokee työvoiman saatavuuden pahimmaksi työllistämisen esteeksi. Vertailuksi Ruotsissa työvoimaviranomaiset ovat arvioineet tulevien vuosien työvoiman maahanmuuton tarpeen olevan yli 50 000 henkilöä/vuosi. Osaavan työvoiman saatavuuden epävarmuus vaikuttaa negatiivisesti yritysten toimintaedellytyksiin ja laajemmin talouden kehitykseen. Useat yritykset ja alueet ilmoittavat mm. ELY-keskusten katsauksissa pulan osaavasta työvoimasta kasvun esteeksi. Yritykset saattavat siirtää toimintojaan muihin maihin, paikata osaavan työvoiman puutetta ulkomaisilla alihankkijoilla tai jättäytyä kokonaan kasvun tavoittelusta.
Suomen väkiluku kasvaa ainoastaan maahanmuutosta
On tärkeää, että saatavuusharkinta poistuisi ulkomaisen työntekijän jatkoluvista, siten että työvoiman saatavuusharkintaa ei enää sovellettaisi henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa jo vuoden työntekijän oleskeluluvalla. Työntekijä voisi myös vaihtaa alaa ilman saatavuusharkinnan soveltamista, jos hän täyttää muutoin alan pätevyysvaatimukset.
Toimintaa joustavoittamalla saadaan myös työstä kiinnostuneita osaajia ja tekijöitä hakeutumaan Suomeen. Samalla työmarkkinoiden joustavuus paranee. Saatavuusharkinnan ohella maaseudun työvoimapulaa tulee helpottaa lupakäytäntöjä sujuvoittamalla ja käsittelyaikoja lyhentämällä.
MANE kannanotto luettavissa täällä.