Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haku vuodelle 2024 on avattu

Hankerahoituksen yleistavoitteet linkittyvät maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 toteuttamiseen sekä maaseutupolitiikan neuvoston MANEn tehtävien toteuttamiseen. Hankkeissa painotetaan tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutusta. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla valtakunnallisia ja maaseutupoliittisesti merkittäviä. Määrärahasta ei rahoiteta alueellisia tai paikallisia hankkeita.

Valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahastosta ja maaseudun kehittämisen momentilta (mom. 30.10.63). Haettavissa on 510 000 euroa. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa hankkeet maaseutupolitiikan neuvoston hankeryhmän esityksestä. Hankehaun teemat vuodelle 2024 ovat seuraavat:

1. Asuttavuus, kotoutuminen ja vastaanottavuus maaseutualueilla

Vain maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua, suomalaiset vaihtavat vakinaista asuinpaikkaansa noin miljoona kertaa vuodessa ja kuntien sisällä muutetaan enemmän kuin kuntien välillä. Suomen väestö on myös monipaikkainen, mikä kasvattaa joidenkin alueiden väestölukua kausittaisesti.

Väestökehityksestä, asumiseen liittyvistä toiveista ja kannustimista, maallemuuton edistämisestä, maaseutupaikkakunnalle kotoutumisesta ja hyvän elämän ja sujuvan arjen edellytyksistä on olemassa tutkimusta ja kehittämistoimintaa.

Rahoitettava tutkimus- ja kehittämishanke kokoaa ja syventää olemassa olevaa tietoa maaseudun muuttoliikkeestä ja asuttavuudesta sekä tuottaa uutta tietoa esimerkiksi:

• maaseutualueiden väestökehityksen ja asuttavuuden erityispiirteistä ja tilanteesta
  
• edellytyksistä, vastuista ja vastuunkannosta liittyen maaseudun asuttavuutta, maallemuuttoa ja kotoutumista maaseudulle.
• maaseutualueiden väestökehityksen, muuttoliikkeen ja asuttavuuden merkityksestä ja skenaarioista suhteessa huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja talouteen.
• maaseutualueiden asuttavuuden kriittisistä kysymyksistä
  kotoutumisen kriittisistä kysymyksistä maaseutupaikkakunnilla (esim. kunnissa jossa vieraskielisten osuus vakituisesta väestöstä =< 2 %).
• maaseutualueiden yhteisöjen vastaanottavuudesta ja sen vaikutuksista ja kehittämistarpeista (esim. kunnissa jossa vieraskielisten osuus vakituisesta väestöstä =< 2 %).
  
• maaseudun muuttoliikkeen erityispiirteistä: ketkä muuttavat, minne ja miksi?
  
• maaseutualueiden väestökehityksestä, asumisesta ja asuttavuudesta kuvattuna ja käsiteltynä kansallisissa ohjelmissa ja strategioissa.
  poliittisesta tahtotilasta suhteessa edellä mainittuihin (asuttavuuden ja kotoutumisen kriittiset kysymykset)

2. Julkiset palvelulupaukset ja palveluverkkomuutokset – johdonmukaisuus, osuvuus ja tulevaisuus

Palveluverkko on muuttunut ja muuttuu uusien hyvinvointialueiden sekä julkisten palveluiden digitaalisen ensisijaisuuden Suomessa. Samalla kuntien tehtävät ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Erilaisten alueiden maassa on tuttua puhe palveluiden järjestämisen uusista tavoista, järjestämisvastuista, yhteistyön tarpeesta, asiakaslähtöisyydestä siinä missä myös yhdenvertaisuudesta, eriarvoistumisesta ja erivertaisuudesta.

Yhteiskunnallisissa muutoksissa punnitaan myös luottamusta julkisiin instituutioihin, mikä on tutkitusti alhaisempaa maaseutualueilla kuin kaupungeissa. YK:n ja Euroopan unionin vahvana johtotähtenä on ketään ei jätetä –periaate. Suomessa voi kyselytutkimuksien tuloksiin viitaten (EVA asennetutkimus 104/2022 ja Maaseutubarometri 2020) todeta, että enemmistö maalaisista kokee, että maaseutu on jätetty heitteille.

Rahoitettava tutkimus- ja kehittämishanke tunnistaa maaseutualueiden uusia palveluaukkoja ja niihin liittyviä yhteiskunnallisia vaikutuksia esim. maaseudun nuoriin, naisiin, ikäihmisiin ja työttömiin sekä maahanmuuttajiin.

Rahoitettava hanke kokoaa ja syventää olemassa olevaa tietoa maaseudun palveluaukoista ja niihin liittyvistä vaikutuksista sekä tuottaa uutta tietoa esimerkiksi:

• julkisten palveluiden digitaalinen ensisijaisuudesta ja (ketju)vaikutuksista palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen maaseutualueiden eri väestöryhmien näkökulmista
  
• sotetu ja/tai sivistyspalveluiden tavoitteista, palvelulupauksista ja niiden toteuttamisesta maaseutualueilla asuvien kansalaisten näkökulmasta
  
• hallinnollisista ja poliittisista tulokulmista sote- ja sivistyspalveluiden tavoitteiden ja palvelulupausten toteutumisesta maaseutualueilla
  
• eri palveluverkkomuutosten (sotetu, peruskoulu, taksiliikenne, julkinen liikenne, pankki-, posti- ja poliisi, TE2024) kerrannaisvaikutuksista maaseutualueiden ihmisiin, yhteisöihin ja/tai elinkeinotoimintaan.
  
• uusien palvelujen järjestämistapojen toteutumisesta maaseutualueiden kontekstissa
  
• yhteisötaloudesta ja sen ratkaisuista maaseutualueiden palvelutuotantoon
  
• kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan roolista ja merkityksestä sekä toimintaedellytyksistä julkisten ja yksityisten palvelujen ylläpitäjänä ja kehittäjänä maaseutualueilla

3. Maaseudun talous ja sen merkitys taloudelliselle huoltovarmuudelle ja alueelliselle elinvoimalle

Tässä tutkimushankkeessa kiinnostuksen kohteena on maaseudun talous ja sen rakennuspalikat ja siihen kytkeytyvät ja kiinnittyvät rakenteet, toiminnot ja toimijat. Mistä puroista ja virroista, poluista ja toimijoista maaseudun talous rakentuu?

Rahoitettava tutkimushanke tunnistaa aikaisemmin rahoitettuja mm. valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita työvoiman saatavuudesta, tietotaloudesta ja julkisista rahavirroista.

Hanke kokoaa olemassa olevaa ja tuottaa uutta tutkittua tietoa esimerkiksi:

• maaseudun talouden kokonaiskuvasta
  
• maaseudun paikallistalouden tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä
  
• maaseudun ankkuri-instituutioista ja niiden merkityksestä paikallistaloudelle maaseudulla
  
• maaseudun väestökehityksen ennusteiden vaikutuksista taloudelliselle huoltovarmuudelle; esim. työvoiman saatavuuden, yritysten jatkuvuuden ja kehittämisen ym. kautta
  
• yhteisötalouden mahdollisuuksista ja sudenkuopista erilaisilla maaseutualueilla
  
• yksityisen rahoituksen saatavuudesta ja kehittämisen edellytyksistä
  
• kotitalouksista: tulotasosta, ostovoimasta, pärjäävyyden kokemuksista ym.
  
• makro- ja mikrotalouden kohtaamisesta
  
• maaseudun talouden kytkeytymisestä kaupunkien ja alueiden elinvoimaan ja talouteen.

Tavoitteena on, että MANEn asettama hankeryhmä käsittelee hakemukset yhdessä ja valmistelee maa- ja metsätalousministeriölle rahoitusesitykset hankkeista ja ministeriö tekee rahoituspäätökset viimeistään 30.4 2024.

Hakulomake täytetään verkossa. Hakemukset tulee jättää haeavustuksia.fi -järjestelmän kautta viimeistään 15.2.2024 klo 16:15.

Rahoituspäätökset pyritään tekemään 30.4.2024 mennessä. Ensimmäistä maksatusta voi hakea aikaisintaan 1.1.2025 alkaen.

Siirry lukemaan tarkemmat ohjeet maaseutupolitiikka.fi:n hakuilmoituksesta.

Tutustu maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yleisiin ehtoihin ja ohjeisiin.